Vam­mais­neu­vos­ton ja van­hus­neu­vos­ton pu­heen­joh­ta­jat kri­ti­soi­vat MPK-sel­vi­tys­tä: "Kuul­tiin vain muodon vuoksi"

Rovaniemen vammaisneuvoston puheenjohtaja Minna Muukkonen ja vanhusneuvoston puheenjohtaja Leena Jakkula ovat pettyneitä siihen, kuinka vähän kuljetuspalveluiden käyttäjiä ja asiantuntijaelimiä on kuultu matkapalvelukeskuksen (MPK) toimintaa koskevassa selvityksessä.

– Tämä on ollut näennäisdemokratiaa, he sanovat.

Rovaniemen perusturvalautakunta laittoi MPK:n toimintaa koskevan selvityksen vireille viime vuoden kesäkuussa sen jälkeen, kun MPK:n ongelmat olivat laajasti esillä muun muassa Uusi Rovaniemi -lehdessä. MPK:n kautta tilatut kyydit myöhästelivät tai eivät tulleet lainkaan.

Selvityksen loppuraportti valmistui viime viikolla. Raportissa ehdotetaan, että sosiaalihuolto- ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset hoidetaan edelleenkin matkapalvelukeskuksen kautta. MPK:n toimintaa pitää kuitenkin kehittää muun muassa parantamalla viestintää, yhteistyötä ja inva-autojen saatavuutta.

Kaupungin näkökulma tuli tarjolle

Perusturvalautakunta tilasi MPK-selvityksen Nordic Healthcare Groupilta, joka on toteuttanut sen yhdessä kaupungin kanssa. Vanhusneuvostoa ei ole Leena Jakkulan mukaan erikseen kuultu selvitystä varten, mutta neuvoston jäseniä on kutsuttu osallistumaan selvitystä koskeviin yleisötilaisuuksiin. Mielipiteiden ilmaiseminen ja ongelmien esille tuominen niissä on ollut hankalaa.

– Tilaisuuksissa tehtiin ryhmätöitä, joissa verkostokoordinaattorit ohjasivat keskustelua niin, että kaupungin näkökulma tuli tarjolle, Jakkula kertoo.

Jakkulan mukaan vanhusneuvosto ei ole saanut tietoa MPK-selvityksen etenemisestä tai sisällöstä. MPK:n ongelmat eivät myöskään ole poistuneet, vaan ne haittaavat edelleen palveluautojen käyttäjien arkea.

Epäselvän tilanteen vuoksi neuvosto lähetti pari viikkoa sitten perusturvan toimialalle kirjelmän, jossa se pyytää kaupunkia lähettämään kaikille matkapalvelun käyttäjille tiedotteen MPK:n tämänhetkisestä tilanteesta. Kaupunki ei ole vastannut kirjelmään.

Ensin on pitänyt älähtää

Vammaisneuvosto on saanut jonkin verran enemmän tietoa MPK-selvityksestä. Tämä on kuitenkin tapahtunut pääosin neuvoston omasta aloitteesta.

– Meidän on pitänyt ensin älähtää, ja vasta sitten meidät on kutsuttu koolle, Minna Muukkonen sanoo.

Hän muistuttaa, että vammaisneuvosto on lakisääteinen elin, jolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa vammaisia koskeviin asioihin jo suunnitteluvaiheessa. MPK:n suhteen kuuleminen on ollut Muukkosen mielestä hyvin näennäistä.

– Se ei ole ollut sellaista aitoa osallistamista, joka olisi meidän mielestämme kuulunut asiaan.

Muukkonen ihmettelee, miksi vammaisneuvoston edustajia ei kutsuttu esimerkiksi marraskuussa pidettyyn teemailtaan, jossa kuljetuspalveluiden eri järjestämisvaihtoehtoja esiteltiin perusturvalautakunnalle ja muille päättäjille. Teemaillan perusteella selvityksessä asetettiin etusijalle nykyinen MPK-vetoinen malli.

– Olisimme halunneet saada päättäjien tietoon oman näkemyksemme asiasta. Nyt siitä päätettiin meidän ylitsemme.

Vammaisneuvoston mielestä selvityksessä ei tutkittu tarpeeksi perusteellisesti sitä vaihtoehtoa, että asiakkaat tilaisivat kuljetukset suoraan palveluiden tarjoajilta. Myös vanhusneuvosto on jo aiemmin pyytänyt selvittämään, voitaisiinko kuljetuspalvelut hoitaa yksinkertaisemmin ja tehokkaammin ilman tilausten keskittämistä MPK:lle.

Ei mukaan kyselyn tekemiseen

MPK:n asiakkaita ei ole muutenkaan laajasti kuultu selvitystä tehtäessä. MPK on tekemässä asiakastyytyväisyyskyselyä vasta nyt, kun selvitys on jo valmis. Vammaisneuvoston järjestöjäsenten mielestä kysely olisi pitänyt tehdä jo selvityksen alkuvaiheessa.

Vammaisneuvosto olisi myöskin halunnut osallistua kyselyn tekemiseen, jotta siinä olisi kysytty olennaisia asioita. Kysely kuitenkin lähetettiin asiakkaille vammaisten edustajia kuulematta, Muukkonen sanoo.

– Tämän takia kyselyyn jäi puutteita, jotka olisi voitu korjata, jos asiakkaiden edustajat olisi otettu mukaan valmisteluun.

Neuvostojen lausunnot huomioon

Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Marjo Rundgren (sd.) kuulostaa yllättyvän Muukkosen ja Jakkulan kritiikistä. Hän sanoo, että selvityksestä on järjestetty muun muassa useita keskustelutilaisuuksia, joissa on ollut mahdollisuus vaikuttaa.

Selvityksen loppuraportti esitellään perusturvalautakunnalle tänään keskiviikkona. Myöhemmin se esitellään myös kaupunginhallitukselle. Sekä vammaisneuvostolta että vanhusneuvostolta on pyydetty lausunto loppuraportista.

– Vasta sitten selvitys tulee perusturvalautakunnan esityslistalle varsinaisena asiana. Neuvostojen lausunnot otetaan siis huomioon, kun päätetään, miten selvityksen perusteella edetään, sanoo perusturvan toimialajohtaja Markus Hemmilä.

Tausta

"Ongelmiin on reagoitu ja MPK:n toimintavarmuus on parantunut"

Ongelmat matkapalvelukeskuksen toiminnassa kärjistyivät vuosi sitten, kun se aloitti uuden tiedonhallinta- ja ajovälitysohjelmiston käytännön testauksen. Rovaniemen perusturva tilasi silloin laajan selvityksen kuljetuspalveluiden toimivuudesta ja matkapalvelukeskuksen toiminnasta.

Perusturvan mukaan MPK:n ongelmiin on reagoitu jo selvityksen laadinnan aikana ja korjaavia toimenpiteitä on tehty runsaasti. Muun muassa asiakasviestintää ja tiedonkulkua on kehitetty ja välitysjärjestelmän ongelmia ratkottu yhteistyössä autoilijoiden kanssa, todetaan perusturvan laatimassa tiedotteessa.

Myös asiakaskeskeisyyttä on pyritty parantamaan muun muassa kehittämällä yksilöllistä palvelutarpeen arviointia ja säännöllistä asiakasprofiilien päivittämistä. MPK:n sisäistä toimintaa on kehitetty laatumittaristolla ja kohdentamalla henkilöstöresursseja uudelleen.

Kehittämistoimenpiteitä on tiedotteen mukaan tehty vuoden aikana yhteensä 59 kappaletta. Kehittämistyö on vielä kesken, mutta toimenpiteet ovat selvästi parantaneet MPK:n toimintavarmuutta viime kesään verrattuna, tiedotteessa sanotaan.

Asiakkaiden osallisuutta kehittämistyössä aiotaan jatkossa vahvistaa kokemusasiantuntijoiden verkostolla, joka kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa. Verkostoon halutaan myös vammaisneuvoston edustus, sanoo perusturvan toimialajohtaja Markus Hemmilä.