Hallituksen turvapaikkapolitiikan ja oikeusvaltion väliset ristiriidat ovat päättymässä oikeusvaltion voittoon, arvioi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta. Kyse on siitä, että perustuslakivaliokunta on torpannut perustuslain vastaisia kohtia lakiesityksistä ja oikeuslaitos on kumonnut räikeimmät tulkinnat jo säädetyistä laeista.
- Hallitus toitottaa, että Suomen vetovoimaisuutta turvapaikanhakumaana pitää vähentää. Voisin kuvitella, että virkamiehet eivät voi olla havaitsematta sellaisen levyn soittamista jatkuvalla syötöllä. Mielestäni tässä on jännite poliittisen tahtotilan ja oikeudellisten raamien välillä, Ojanen sanoo.
Korkein hallinto-oikeus antoi viime keskiviikkona kaksi päätöstä irakilaismiesten paluumahdollisuuksista. Toisen päätöksen mukaan irakilaismies voi palata Irakiin ja toisen ei. Molempien päätösten mukaan henkilökohtaiset olosuhteet on arvioitava huolellisesti yleisen turvallisuustilanteen ohella.
Myös hallinto-oikeus antoi äskettäin päätöksen, jonka mukaan Mosulista muuttanutta sunniarabia ei voida palauttaa Bagdadiin, koska häntä voitaisiin pitää Isisin taistelijana tai tukijana. Maahanmuuttovirasto olisi palauttanut hänet.
- Hallinto-oikeuden ratkaisu ja nämä kaksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä pakottavat pistämään sordiinoa päälle tilanteissa, jossa ihmisiä aiotaan palauttaa Irakiin. Ei tässä kuitenkaan voida lähteä siitä, että Irak on niin turvaton maa, ettei sinne missään tilanteessa voida palauttaa, Ojanen sanoo.
Perustuslakivaliokunnan ryhdikkäästä toiminnasta Ojanen nostaa esimerkiksi sen, miten valiokunta torppasi hallituksen kotoutumistukiesityksen. Jos esitys olisi edennyt, tuki olisi tippunut 90 prosenttiin peruspäivärahan määrästä. Oleskeluluvan saaneet työttömät olisivat joutuneet eriarvoiseen asemaan muiden työttömien kanssa.
Maahanmuuttovirasto: KHO pääosin vahvistaa linjaamme
Maahanmuuttoviraston mukaan KHO:n päätökset eivät aiheuta suurta muutosta turvapaikkaratkaisuihin. Toiselle irakilaismiehistä oli KHO:n mukaan myönnettävä oleskelulupa, mutta tätä päätöstä virastossa pidetään arviona yksittäisestä tilanteesta.
- Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset ovat aika yhteneväisiä siihen, miten on tähän asti toimittu. Niissä katsottiin, että Bagdad kotipaikkana ei edellytä aina oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella, sanoo ylitarkastaja Jaakko Reinikainen Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön oikeus- ja tukipalveluista.
Maahanmuuttovirasto ilmoitti viime viikolla, kun hallinto-oikeus oli kumonnut mosulilaismiestä koskevan päätöksen, että linja muuttuu vastaavissa tapauksissa.
Militiat seuraavat pitkään
Kerroimme jo aiemmin syksyllä kielteisiä turvapaikkapäätöksiä saaneista irakilaisista, jotka olivat joutuneet Bagdadissa niin sanottujen shiiamilitioiden kiristyksen uhreiksi. Irak-asiantuntija Hussein al-Taee CMI:stä arvioi tällöin, että todennäköisesti aseellisten shiiaryhmien valta Bagdadissa kasvaa yhä.
KHO totesi toisessa ratkaisuista, että shiiamilitiat seuraavat vainottuja pitkään. Sunnimiehelle myönnettiin oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, koska hänen perheensä oli joutunut militian vainon kohteeksi yli kymmenen vuotta sitten.
Oikeuden mukaan Syyriaan ja Suomeen muuttanut mies voisi kiinnittää vainoajien huomion, jos hän palaisi Bagdadiin.
Toissijainen suojelu Toissijaisen suojelun perusteella myönnetään oleskelulupa, jos kotimaassa tai pysyvässä asuinmaassa uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Lupa voidaan myöntää myös, jos on ilmeistä, että hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa joutumatta vakavaan henkilökohtaiseen vaaraan siellä vallitsevan aseellisen selkkauksen vuoksi.
Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei näe ristiriitaa Suomen turvapaikkapolitiikan ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätösten kanssa. Risikon mukaan järjestelmän kuuluu toimia niin kuin se on toiminut.
- Oikeusvaltio toimii juuri tällä tavalla. Kun ihminen saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, hän voi valittaa siitä ja tuomioistuin arvioi, mikä lähtömaan tilanne on sillä hetkellä.
Risikko perustelee Maahanmuuttoviraston (Migri) ja KHO:n erilaisia päätöksiä sillä, että lähtömaan tilanne saattaa muuttua niiden antamien päätöksen välillä.
- Kun Migri lain mukaan käsittelee jokaisen hakemuksen yksilöllisesti. Ensimmäisen päätöksen ja valituksen päätöksen välillä kuluu aikaa. Sillä välin maailma voi muuttua. Esimerkiksi osassa Irakia tilanne on muuttunut vaikeammaksi.