Korkeimman oikeuden päätös kunniamurhan suunnitteluun liittyvässä tapauksessa tulee vaikuttamaan siihen, miten poliisi tutkii vakavien rikosten valmistelua.
Näin arvioi Valtakunnansyyttäjänviraston syyttäjätoiminnan yksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Jukka Rappe Lännen Medialle. Korkein oikeus (KKO) ratkaisi asian heinäkuussa, ja samalla Suomen korkein oikeusaste tuli tehneeksi ennakkopäätöksen törkeän henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta.
Tuoretta päätöstä on oikeudessa sovellettu myös tuoreeltaan muun muassa niin sanotun sarjakuristajan tapauksessa. Viime aikoina esillä on ollut myös toinen juttu, jossa henkilö on ollut syytettynä kyseisestä rikosnimikkeestä.
KKO hylkäsi hovioikeuden tavoin irakilaismiehen syytteen kevään 2015 tapahtumista. Mies oli voimakkaassa tunnekuohussa uhannut tappaa sisarensa, kun tämä ei ollut palannut kotiinsa muutamaan päivään.
Tilanne oli kärjistynyt Helsingissä, Vuosaaren metroaseman läheisessä puistossa, jossa sisarusten välienselvittelyyn kutsuttiin paikalle lopulta poliisi.
KKO katsoi, että vaikka väkivallan uhka oli mahdollinen, oikeudessa oli jäänyt näyttämättä, että miehellä olisi ollut konkreettinen suunnitelma uhkaustensa toteuttamiseen. Myös ase puuttui.
–Yleinen valmius väkivallan käyttöön ei kuitenkaan vielä riitä osoittamaan, että hän olisi tehnyt yksityiskohtaisen suunnitelman sisarensa tappamiseen, KKO:n päätöksessä selvitetään.
Mies tuomittiin kuitenkin sisarensa pahoinpitelystä.
Rappe arvioi, että syyttäjät voivat hyödyntää KKO:n päätöstä ohjatessaan poliisia esitutkinnassa. Hänen mukaansa päätös edellyttää entistä vahvempaa konkretian toteennäyttämistä. Rappen mukaan KKO:n linjaus on laadittu hyvin.
–Esitutkinnassa täytyy hankkia selvitystä siitä, onko valmistelutoimia ja mitä ne ovat. Onko hankittu pyssyjä, patukoita ja naamareita, tehty karttapiirroksia, ostettu patruunoita ja varattu tekoajoneuvoja? Sellaisista seikoista pitää saada selvyys, jotta syyte voi nousta ja menestyäkin oikeudessa, hän sanoo.
Tilastokeskuksen mukaan ensimmäisessä oikeusasteessa rikosnimikkeestä on jaettu tuomio neljä kertaa vuosina 2013–2015. Rikoslakiin nimike tuli loppuvuonna 2013.
Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio pitää lainsäännöstä onnistuneena kirjauksena. Nuotion mukaan laki on osoittautunut tarpeelliseksi, vaikka tuomioita nimikkeestä on tullut vasta muutamia.
Kynnys lain soveltamiselle pitää hänestä olla korkealla, minkä myös lakivaliokunta huomioi, kun pykälää valmisteltiin. Muunlaisia tilanteita varten on rikoslaissa muita nimikkeitä.
–Tutkijatkin olivat sitä mieltä, että säännöksen kirjoittaminen on valmistelun kriminalisointiin vaikeaa juuri siksi, että tilanteet ovat niin monenlaisia. Siihen nähden säännös on hyvin onnistunut, Nuotio sanoo.
KKO:n ratkaisua Nuotio pitää mallisuorituksena sekä lain tulkinnan että näytön arvioinnin osalta.
–Tämä ei tarkoita, että uusi pykälä uhkaisi jäädä vähälle käytölle, vaan nyt haetaan tulkintalinjaa. Suomessa KKO:n rooli ei ole sellainen, että se antaisi ennakkopäätösten myötä vahvoja sääntöjä, vaan enemmänkin se antaa malliesimerkkejä.
Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta arvioi myös, ettei lakia olisi voinut kirjoittaa nykyistä paremmin.
Valmistelu tuli rikoslakiin 2013
Törkeä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu säädettiin rikoslakiin elokuussa 2013.
Vaikuttimena pykälälle olivat koulusurmat sekä vuonna 2007 Liedossa tehty rahankuljetusauton ryöstöyritys. Tuolloin poliisi oli saanut vihiä ryöstöaikeista, ja viranomaiset keskeyttivät ryöstön.
Hovioikeus kuitenkin katsoi, että ryöstö oli jäänyt valmisteluksi, jolloin se ei ollut lain mukaan vielä tuolloin rangaistavaa. Syyttäjä ei hakenut KKO:sta asiaan valituslupaa.
Törkeästä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta on Suomessa tuomittu muun muassa Helsingin yliopistoon iskua suunnitellut.
Lain mukaan valmisteluksi katsotaan esimerkiksi tilanne, jossa henkilöllä on käytössään rikokseen soveltuva ase tai hän on sopinut tai laatinut yksityiskohtaisen suunnitelman sen tekemisestä.
Myös jonkun palkkaaminen tai yllyttäminen tekoon voidaan katsoa valmisteluksi.
