Arvio valtion velkaantumisesta ensi vuonna humpsahti alaspäin vajaassa kuukaudessa neljäsataa miljoonaa euroa. Taustalla on muun muassa se, että valtio aikoo heruttaa omistuksistaan ensi vuonna aiemmin ennakoitua suuremmat tulot.
Hallituksen budjettiesitys lähtee siitä, että valtio ottaa ensi vuonna 5,5 miljardia euroa lisää velkaa. Vielä elokuun alussa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa ennakoitiin uuden velan määräksi 5,9 miljardia euroa.
Budjettipäällikkö Hannu Mäkisen mukaan muuttuneiden velkaantumisarvioiden taustalla on ennen kaikkea kaksi asiaa, joiden vaikutus on satoja miljoonia euroja. Odotukset verotuottojen, erityisesti yhteisöverotuottojen osalta ovat nousseet, ja lisäksi arviot valtion omistusten myyntituloista ja osingoista ovat kasvaneet.
Mäkinen ei halunnut täsmentää, miksi arviot valtion myyntituloista ja osingoista ovat kasvaneet.
- Mitään tarkkaa suunnitelmaa ei varmaan vielä ole. Asian luonteesta johtuen näistä ei voida etukäteen kertoa. Kysymys on myös siitä, miten toimet asettuvat eri vuosille, Mäkinen sanoi.
Velka-arvio pyörähti ympäri
VM:n elokuun budjettiehdotuksen jälkeen näytti siltä, että valtio ottaa ensi vuonna velkaa enemmän kuin tänä vuonna. VM:n arvion mukaan tänä vuonna budjetti on nimittäin kevään lisätalousarvioiden jälkeen 5,6 miljardia euroa alijäämäinen. Nyt näyttää siltä, velanotto ei ensi vuonna kiihdykään. Mäkinen vakuuttaa, että muutoksen taustalla on aito ennuste.
Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan valtion velkaantuminen tulee jatkumaan myös tulevina vuosina, budjetti on reilusti alijäämäinen vielä vuonna 2020. Mäkinen ei halua lähteä ennakoimaan milloin valtionvelan euromääräinen kasvu voisi pysähtyä
- Se on liian kaukana, ja liian paljon siinä välissä ehtii tapahtua, Mäkinen sanoi.
Ministeriö ennustaa, että julkisen talouden velkaantumisen kasvu pysähtyy vuonna 2018 ja hallitusohjelman tavoitteena on, että velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021.