Tahallisesta virkarikoksesta tuomitun valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen asianajaja Jarkko Jaatela kertoo, että puolustus hyväksyy korkeimman oikeuden perustelut ja tuomion.
– Vaikka meillä oli ajallisista raameista toinen näkemys, se perustelu, joka on ratkaisussa, on hyvin perusteltu.
Syyttäjänä toiminut apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen vaati Nissiselle rangaistusta koulutushankinnoista vuosilta 2007–2017. Nissinen katsoi, että syyteoikeus oli vanhentunut hankintojen osalta, jotka oli tehty ennen syksyä 2012, sillä virkarikoksen vanhenemisaika on viisi vuotta.
Korkein oikeus tuomitsi Nissisen vuosina 2010–2015 tapahtuneista hankinnoista, joissa hän oli esteellinen toimiessaan valtakunnansyyttäjänvirastossa. Perusteluna oli se, että oikeus katsoi teot yhdeksi kokonaisuudeksi.
Jaatela sanoo, että tuomion perustelut myös sille, että Nissinen tuomittiin tahallisesta teosta, ovat ymmärrettäviä.
– Oikeus on korostanut virka-asemaa valtakunnansyyttäjänä ja korostanut, että se erityisesti tietysti tuo velvollisuutta harkita perusteellisesti toimiaan, mikä on ymmärrettävä perustelu, Jaatela sanoo.
Jaatela sanoo, että Nissisen näkemys on ollut se, että hän on valmiudessa jatkamaan tehtävässään valtakunnansyyttäjänä.
Nissinen ei itse halunnut kommentoida tuomiota vaan oli antanut tehtävän Jaatelalle.
Syyttäjä ei vaatinut Nissisen erottamista
Syyttäjänä toiminut apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen on tyytyväinen ratkaisuun. Hakonen kertoo itsekin uskoneensa, että Nissinen oli pyrkinyt omasta mielestään hankkimaan hyvää koulutusta syyttäjälaitokselle eikä hänen motiivinaan ollut veljen suosiminen.
– Se olisi ollut eri virkanimike eli virka-aseman väärinkäyttö, jos olisin uskonut, että tällainen tarkoitus olisi ollut.
Hakonen kertoo, että ei vaatinut rangaistuksena Nissisen viraltapanoa muun muassa tästä syystä.
– Kun viraltapanoa arvioidaan rangaistuksena, niin laki sanoo, että rangaistuksen täytyy olla oikeudenmukaisessa suhteessa tekoon. Arvioin itse, että viraltapanoon rangaistuksena ei ollut aihetta. Se on sitten oikeusministeriön asia arvioida, mihin virkamiesoikeudellisesti päädytään, Hakonen sanoo.
