Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on päättänyt aloittaa esitutkinnan toimittajaan kohdistuneista epäillyistä kunnianloukkauksista ja laittomista uhkauksista.
Uhkaavat ja herjaavat puhelut ja tekstiviestit alkoivat sen jälkeen, kun toimittaja oli viime marraskuussa tehnyt uutisen Kempeleessä tapahtuneesta raiskauksesta. Uutisessa oli kysytty rikoskomisariolta, miksi poliisin tiedotteessa oli mainittu epäiltyjen ulkomaalaistaustaisuus.
Toimittaja sai puheluja ja tekstiviestejä useilta henkilöiltä, jotka olivat hänelle ennestään tuntemattomia. Hän piti osaa niistä sellaisina, että ne antoivat aihetta pelätä oman turvallisuuden puolesta, ja teki rikosilmoituksen poliisille.
Paikallinen syyttäjä määräsi myöhemmin esitutkinnan lopetettavaksi. Perusteena oli se, että epäillyt teot olivat vähäisiä. Asiasta kuitenkin kanneltiin valtakunnansyyttäjänvirastolle.
Valtakunnansyyttäjä Nissisen mukaan on yleisen edun mukaista, että epäillyt uhkailut tutkitaan. Hän viittaa päätöksessään parjauskampanjoihin, joiden kohteeksi toimittajat ovat viime aikoina joutuneet.
Nissinen viittaa myös Julkisen sanan neuvoston ilmaisemaan huoleen siitä, että toimittajan henkilöön käyvä ja epäasiallinen palaute sekä uhkailu voivat saada heidät välttämään joidenkin asioiden käsittelyä mediassa.
Tietoinen tai tiedostamaton itsesensuuri on neuvoston mukaan uhka sananvapaudelle ja sitä kautta koko yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Journalistiliitossa valtakunnansyyttäjän päätös otettiin myönteisesti vastaan. Puheenjohtaja Hanne Aho pitää päätöstä merkittävänä.
- Tärkeintä on, että vihdoin Suomessa on tehty linjaus, joka mukaan tällainen toiminta on väärin. Toimittajien työ on yhteiskunnallisesti merkittävää, ja heille on annettava työrauha, Aho sanoo Journalisti-lehden haastattelussa.