Val­ta­kamp­pai­lu us­kon­nol­li­sis­ta kou­luis­ta ki­ris­tyy Pa­kis­ta­nis­sa

Pakistanissa käydään kiihkeää valtakamppailua uskonnollisista madrassa-kouluista.

Maan viranomaiset ryhtyivät ankariin toimenpiteisiin ääriliikkeiden kitkemiseksi madrassa-kouluista viime vuoden joulukuussa tapahtuneen Peshawarin kouluiskun jälkeen. Iskussa kuoli yli 140 ihmistä. Esimerkiksi maan perustuslakia muutettiin niin, että kaikkien "uskonnon tai lahkon nimissä" tehtyjen iskujen käsittelyt siirtyivät sotatuomioistuimelle. Uskonoppineet pitävät näiden sanojen rinnastamista perustuslaissa mustamaalaamisena.

Madrassa-koulut joutuivat viranomaisten tarkkaan syyniin, sillä niiden pelätään toimivan ääriliikkeiden ajatushautomona.

Maan äärivanhoillinen siipi vastustaa ankarasti viranomaisten puuttumista koulujen toimintaan. Suurin osa kouluista on yksityisessä omistuksessa.

Madrassa-koulut ovat surullisenkuuluisia ääriaatteiden levittämisestä. Vuonna 2007 islamistista lakia maahan vaatineet opiskelijat valtasivat Punaisen moskeijan maan pääkaupungissa Islamabadissa. Mukana oli myös madrassojen opiskelijoita. Tilanne äityi lopulta moskeijan piiritykseen ja yhteenottoon armeijan kanssa. Taisteluissa kuoli yli 100 ihmistä. Viranomaisten mukaan Punaisen moskeijan taistelut toimivat sytykkeenä Pakistanin Taleban-liikkeen nousulle.

Virallisten arvioiden mukaan madrassa-kouluja on Pakistanissa yli 13 000. Jopa miljoonat pakistanilaiset saavat niissä perusopetuksensa. Koulut ovat suosittuja, sillä ne ovat usein köyhien perheiden poikien ainoa mahdollisuus saada jonkinlainen koulutus. Oppilaat asuvat ja syövät koulussa usein ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan. Perinteiseen opetukseen kuuluu Koraanin ulkolukua.

Naisten madrassat ovat hieman uudempi ilmiö – niitä on rekisteröity noin pari tuhatta.

Valtion ote lipsuu

Madrassat saavat mittavaa yksityistä tukea ympäri islamilaista maailmaa, etenkin Persianlahden öljyrikkaista arabimaista.

Koulujen toimintaa on yritetty säädellä aiemminkin, huonolla menestyksellä.

Kun maata vuoteen 2008 asti hallinnut sotilasjohtaja Pervez Musharraf yritti puuttua koulujen opetukseen, Saudi-Arabia painosti maan luopumaan suunnitelmistaan.

Maan viestintäministeri Pervez Rashid joutui esittämään julkisen anteeksipyynnön televisiossa tämän vuoden toukokuussa sen jälkeen, kun hän oli kutsunut madrassa-kouluja "lukutaidottomuuden ja tietämättömyyden yliopistoiksi". Lausunto poiki mielenosoituksia ympäri Islamabadia.

Pakistanin rauhantutkimuksen instituutin johtajan Amir Ranan mukaan valtion kiristyvä ote kouluista on poliittinen peliliike.

- Hallitus on täysin tietoinen siitä, että uskonoppineilla on paljon valtaa kansan keskuudessa ja vankka asema yhteiskunnassa, Rana sanoo.

Madrassa-koulun oppilas: Bin Laden on sankarini

Islamabadin varakkaassa kaupunginosassa sijaitsevan Jamia Faridia -koulun johtaja Maulana Abdul Aziz tulee Punaisesta moskeijasta, joka on tunnettu ääriainesten tukemisesta.

Hänen 12-vuotiaalla oppilaallaan Habib Ullahilla on vahvoja mielipiteitä shiiamuslimeista. Valtaosa pakistanilaisista on sunnimuslimeja.

- Shiiat eivät ole muslimeja, ja heidät pitäisi käännyttää islamiin, Ullah sanoo.

Ullah kertoo kotikylänsä uskonoppineesta, jolla oli tapana sanoa, että shiiamuslimin tappaminen vie 70 askelta lähemmäs taivasta.

Ullah kertoo, että osama bin laden on hänen sankarinsa.