Rovaniemellä on harjoitettu valtakunnallisestikin merkittävää lähidemokratiaa yli 20 vuotta. Yläkemijoen aluelautakunta perustettiin Rovaniemen maalaiskunnan valtuuston päätöksellä 1994.
Keskeisin huolenaihe uudella lautakunnalla oli koulutuksen järjestäminen väen vähetessä. Koulujen hupenemiselle lautakunta ei voinut mitään, mutta se ei lautakunnan toimintaa nujertanut. Kaupungin ja maalaiskunnan yhdistyessä aluelautakunta päätettiin säilyttää.
Asiantuntijat ovat kehua retostaneet useasti Rovaniemen harjoittamaa lähidemokratiaa. Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki totesi muutama vuosi sitten, että Yläkemijoen aluelautakunta on ainoa hänen tiedossaan oleva lähidemokratian toimiva malli Suomessa. Se on aika paljon sanottu professorilta.
Liekö asiantuntijoiden kehut syy siihen, että aluelautakunnat päätettiin Rovaniemellä laajentaa koko kuntaan. Yläkemijoen aluelautakunta sai rinnalleen viisi muuta lautakuntaa. Kysymys on kokeilusta, jonka jatkosta päätetään tänä keväänä.
Kaupunginvaltuusto päättää kesäkuussa lautakuntien jatkosta. Kaupunginvaltuustossa Suomen keskusta ja Vasemmistoliitto liputtavat vakinaistamisen puolesta. Kokoomuksen mielestä aluelautakunnat voisi nykyisessä laajuudessaan lakkauttaa. Perussuomalaisten ja demareiden nokkamiehet eivät osaa tai halua vielä vastata (LK 4.2.).
Tässä vaiheessa varovaisuus voi olla perusteltua. Lautakuntien vaikuttavuudesta valmistuu keväällä kaksi arviota. Vaikuttavuutta selvittävät sekä Lapin yliopiston tutkijat että Finnish Consulting Groupin asiantuntijat.
Kuntakenttä on parhaillaan valtavassa murroksessa sote-uudistuksen takia. Vielä ei ole varmaa tietoa, millaisia uudet kunnat lopulta ovat ja mitä tehtäviä niille jää. Lopputulos vaikuttaa varmasti aluelautakuntien toimintaan.
Jos kaikista lautakunnista tulee pysyviä, niille pitää taata riittävät resurssit ja oikeasti valtaa. Vain se takaa, että kyläläiset haluavat osallistua päätöksentekoon. Aluelautakunnilla on alueen asioissa paras asiantuntemus, mutta pelkää veronmaksajien rahan jakamista toiminta ei voi olla. Verot eivät saa nousta.
Lautakuntien pitää pystyä tekemään myös arvovalintoja ja ikäviä päätöksiä. Samanlainen vastuu painaa tietysti kaupunginvaltuustoakin. Myös valtuuston tasolla ongelma on usein se, ettei valtuutetuilla riitä rohkeutta "pistää suuta säkkiä myöten".