Kuinka keskeisesti demokratiaan kuuluu oikeus valittaa kuntien kaavapäätöksistä? Kuinka paljon valittamisesta pitää maksaa ja voiko valittajien joukkoa rajata? Näitä asioita on pohdittu hallituksessa kuluneen vuoden aikana.
Hallitusohjelmaan kirjattiin lyhyesti, että "selvitetään siirtyminen kaavoitusasioissa kunnallisvalituksesta hallintovalitukseen." Vaasan yliopiston julkisoikeuden professori Eija Mäkinen teki asiasta ympäristöministeriölle selvityksen, jossa hän tyrmäsi ajatuksen.
Mäkisen mukaan muutos ei poistaisi hankkeiden venymistä. Hallintovalitusta saa täydentää prosessin aikana, mutta kunnallisvalitusta ei saa. Hallintovalituksen käsittely saattaisi Mäkisen mukaan kestää jopa pitempään kuin kunnallisvalituksen käsittely.
Mäkisen lausunnon ja muutamien oikeusoppineiden antaman kritiikin jälkeen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoi huhtikuussa, ettei hallitus vie uudistusta eteenpäin (Yle 6.4. 2016).
Valitusoikeuden rajaamisen vastustajien riemu saattoi olla ennenaikainen. Yleisradion (11.5.) mukaan ympäristöministeriössä valmistellaan yhä esitystä, jonka mukaan valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää aina valitusluvan saamista. Tämä koskee kaikkia rakentamis- ja ympäristöasioita.
Myös ely-keskusten valitusoikeutta rajataan. Ely-keskusten rooli on tulevaisuudessa konsultoiva. Valituksista perittäviä maksuja on jo korotettu. Valittaminen hallinto-oikeuteen maksaa 250 euroa ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen 500 euroa.
Voimassa olevien lakien mukaan jokainen kuntalainen voi valittaa vaikka kaikista kunnassaan hyväksytystä kaavasta. Tähän ei ole tulossa muutosta, mutta oikeutta tehdä jatkovalistus karsitaan.
Suomessa hyväksytään vuosittain noin tuhat asemakaavaa ja noin sadasta valitetaan. Kuntien välillä on valitusten määrässä eroja. Nämä erot voivat selittyä joko kehnolla kaavojen valmistelulla tai sillä, että kunnassa asuu innokkaita valittajia, jotka eivät usko luottamushenkilöiden kykyyn päättää.
Lakimuutoksen valmistelun yhteydessä on myös kinattu, onko Suomessa ylipäätään ammattivalittajia. Jotkut oikeusoppineet eivät pidä ongelmaa isona, mutta kunnissa on toisenlaisiakin mielipiteitä. Rovaniemelläkin on kokemusta, että yksi ainoa henkilö on tehtaillut pitkästi yli 50 valitusta, kantelua ja oikaisuvaatimusta. Ne eivät liittyneet kaavoihin.