Valitsijayhdistysten ehdokkaita ei ole moneen vuosikymmeneen yltänyt kansanedustajiksi. Yhdistysten ehdokkaat ovatkin olleet melko harvinaisia eduskuntavaaleissa viime vuosina. Ehdokkaita on kuitenkin asetettu.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo Lännen Medialle, että viimeksi valitsijayhdistyksen ehdokas on valittu kansanedustajaksi 1980-luvulla, vuosina 1983 ja 1987.
Valitsijayhdistyksen listoilta eduskuntaan pääsivät ensimmäisinä vuoden 1983 vaaleissa Esko-Juhani Tennilä , Kalle Könkkölä ja Ville Komsi .
SKDL:n viralliselta ehdokaslistalta pudotettu Tennilä keräsi Lapissa omalle yhteislistalleen miltei 15 000 ääntä. Vihreä liitto toimi verkostona ja sai läpi Könkkölän ja Komsin.
Vuonna 1987 neljä läpimennyttä vihreää tuli vielä yhteislistoilta, mutta seuraavissa vaaleissa vihreät esiintyivät jo puolueena.
Ehdokkaita valitsijayhdistykset ovat asettaneet kaikissa 2000-luvun eduskuntavaaleissa. Vuonna 2015 valitsijayhdistysten ehdokkaita oli jo yli puolessa vaalipiireistä – Manner-Suomessa on 12 vaalipiiriä, joista seitsemässä vaalipiirissä oli valitsijayhdistyksen ehdokkaita.
Ensi kevään eduskuntavaalit kiinnostavat kansanedustaja Harry "Hjallis" Harkimon ja toimitusjohtaja Mikael Jungnerin Liike Nytiä.
Jungnerin mukaan ehdokkaan asettaminen on vaihtoehto siinä tapauksessa, jos liikkeen suosio kasvaa.
–Ehdokas tulisi Niinistö-tyyppisesti valitsijayhdistyksen kautta. Vaalirahoituksessa toimisimme samoilla säännöillä kuin puolueet, Jungner painottaa puhelimessa.
–Haluamme tarjota alustan niille, jotka haluaisivat eduskuntaan, innostaa mukaan sellaisia, joita ei politiikka muuten kiinnosta.
Vaalirahoitusta koskeva laki koskee samalla tavalla puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokkaita.
Liike Nyt on tähän mennessä tarvinnut rahaa reilut 10 000 euroa, mutta jatkorahoituksesta ei ole vielä selvyyttä.
–Käytetty raha on ollut perustajien rahaa. Ulkopuolista rahaa ei ole tullut, Jungner kertoo.
Hän sanoo, että rahoituskuvioita ei ole mietitty, koska ei ole vielä tarvinnut. Asiaa mietitään lähikuukausina, jos tulee tarve.
–Liike ei ole rahankeräysinstrumentti, Jungner painottaa.
Rahankeräyslupaa uusi liike ei joka tapauksessa tulisi saamaan ainakaan vuoteen. Ylitarkastaja Tiina Mäkinen Poliisihallituksesta toteaa, että hakijan tulee olla virallinen yhdistys ja toimintaa pitää olla takana vuoden verran, jotta lupa irtoaa.
–Meille pitää toimittaa ensimmäinen tilinpäätös, jotta nähdään, että yhdistys oikeasti toimii, Mäkinen sanoo.
Liike Nyt ei vielä torstaina ollut virallinen yhdistys, koska hakemus yhdistysrekisteriin on vasta vireillä.
Patentti- ja rekisterihallituksesta kerrotaan, että Liike Nyt on jättänyt hakemuksen netissä yhdistyksen perustamisesta 18.4. eli viime viikon keskiviikkona. Keskimääräinen käsittelyaika on 11 työpäivää. Harkimo ilmoitti torstaina 19.4. eronneensa kokoomuksesta.
Jungnerin mukaan uuteen liikkeeseen oli tullut torstaihin mennessä mukaan noin 8 000 henkilöä. Asiasta uutisoi Savon Sanomat 26.4.
Harkimo kertoi Savon Sanomissa , että liikkeestä ei tule puoluetta. Samaa vakuuttaa Jungner torstaina.
Harkimon äänimäärä kokoomuksen listalla Uudenmaan vaalipiirissä vuonna 2015 oli 11 416.
