"Nyt meillä on velvollisuus onnistua, muuten meille ei jää kuin porot ja huonot tiet." Näin, varsin lappilaisittain, kirjoitti keskiviikkona blogissaan ulkoministeri Timo Soini (ps.) arvioidessaan hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen viimeisintä vaihetta.
Samanlainen toiveikkuus sopimuksen syntyä kohtaan käy ilmi muistakin kannanotoista. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kehui keskiviikon olevan ensimmäinen päivä, kun hän nauttii elämästään pääministerinä.
Kymmenen kuukautta valmisteltu yhteiskuntasopimus on ollut viime päivinä myötätuulessa, mutta täyttä varmuutta sopimuksesta ei vielä ole. Suurin kysymysmerkki on, miten SAK suhtautuu sopimukseen.
Kuinka moni SAK:n liitto ei lähde mukaan ja mitä siitä mahdollisesti seuraa?
SAK on luvannut kertoa päätöksestään maanantaina. Hallitus kertoi keskiviikkona tukevansa yhteiskuntasopimusta, mutta esimerkiksi veroratkaisut jätettiin avoimeksi. Hallitus ei paljastanut, kevennetäänkö verotusta ja jos kevennetään, kuinka paljon.
Veronkevennysten mahdollisuutta luvataan arvioida sen jälkeen, kun on tieto koko paketista. Jos hallitus ei kevennä verotusta, palkansaajien verotus käytännössä kiristyy, vaikka hallitusohjelmassa muuta luvataan.
Työmarkkinajärjestöt sopivat, että yritysten maksamaa osuutta työttömyysvakuutusmaksusta ja työeläkemaksusta kevennetään ja siirretään palkansaajien maksettavaksi. Kirjaimellisesti kysymys ei ole verosta, mutta käytännössä nämä ratkaisut pienentävät palkansaajan käteen jäävää summaa.
Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan verojen keventämiseen tulee mahdollisuuksia, mikäli paikallisesta sopimisesta päästään hyvään ratkaisuun.
Ammattiyhdistysliikkeen inhoamat pakkolait sopimus pistää kokonaan syrjään. Mahdollisista lisäsäästöistä, kuten lapsilisien leikkaamisesta, ei ole vielä varmaa tietoa. Ne liittyvät mahdollisiin veronkevennyksiin ja siihen, kuinka paikallista sopimusta pystytään edistämään.
Yhteiskuntasopimuksen uskotaan parantavan kilpailukykyä ja tuovan Suomeen 35 000 työpaikkaa. Hallituksen tavoittelemaan 110 000 työpaikkaan ei päästä, mutta syntyessään sopimus lisää luottamusta päätöksentekokykyä kohtaan.
Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin myös valtion velkaantumisen pysäyttäminen. Siihen tarvitaan vielä vetoapua.