Suomeen saapui viime vuoden pakolaisaallon mukana tuhansia irakilaisia, jotka kantavat mukanaan Irakin väkivaltaisen historian taakkaa. Kaikkiaan yli 60 prosenttia Suomeen viime vuonna saapuneista pakolaisista oli irakilaisia. Saddam Husseinin hirmuhallinnon kaatumisesta seurannut sekasorto ja vallanvaihto, kansan entistä voimakkaampi jakautuminen uskonnollisiin ja etnisiin ryhmiin ja Isisin nousu ovat lisänneet irakilaisten maastamuuttoa.
- Väkivaltainen historia seuraa heitä Suomeen, ja se näkyy heidän arjessaan, kertoo sosiaaliantropologi Marko Juntunen. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi Juntusen kirjoittaman Poikkeustilan sukupolvet – Irakilaispakolaisuus Suomessa -raportin tiistaina.
Nyt irakilaiset yrittävät sopeutua Suomeen, mutta samalla myös toisiinsa. Lähtömaassa jokaisen on pitänyt valita leirinsä. Islamofobia ja huhut terrorismikytköksistä riepottelevat yhteisöä myös sisältä päin.
Irakin kansa on jakautunut sekä poliittisesti, uskonnollisesti että etnisesti. Suomen irakilaisista enemmistö on sunneja ja shiioja, mutta heidän joukkoonsa kuuluu myös muiden uskontojen edustajia ja uskonnottomia. Etniseltä taustaltaan Suomen irakilaiset ovat pääosin arabeja ja kurdeja.
Raportin mukaan heitä erottavat kokemukset ja käsitykset siitä, kuka on lähtömaan väkivaltaisuuksien takana.
Raportin mukaan irakilaiset saapuivat Suomeen, sillä monilla oli täällä ennestään sukulaisia. Elintaso ja koulutus houkuttelivat Pohjoismaihin, mutta Suomen naapureiden kiristäessä pakolaispolitiikkaansa, Suomeen oli helppo tulla. Sosiaalisen median verkostoissa jaettiin myös myönteistä Suomi-kuvaa.
Suomeen saapui viime vuonna 15 400 irakilaista turvapaikanhakijaa, joista suuri osa oli alle 25-vuotiaita miehiä.
- Nuoret ovat menettäneet uskonsa normaaliin elämään Irakissa. Nuorille ei ole siellä töitä. Lisäksi koko maa on täysin korruptoitunut, kertoo Suomessa asuva irakilaistaustainen Yousif Haddad. Hänen mukaansa moni nuori halusi muuttaa elämänsä mutta joutui pettymään Suomessa työttömyyteen, hintatasoon ja suomalaisten ystävien puutteeseen, ja päätti palata takaisin. Maahanmuuttoviraston mukaan tänä vuonna yli 2 600 irakilaista perui turvapaikkahakemuksensa ja palasi vapaaehtoisesti takaisin. Myönteisen turvapaikkapäätöksen on tänä vuonna saanut 1109 irakilaista.
- Arvioimme Irakin tilannetta ja totesimme, että suurimmassa osassa maata ei ole äärimmäisen korkea mielivaltaisen väkivallan aste. Siten emme voi antaa kaikille turvapaikkaa vaan arvioimme yksilöittäin, millainen tilanne palauttaessa olisi, kertoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo.
Raportin mukaan irakilaisvanhemmat joutuvat Suomessa kamppailemaan myös kasvatuksen kanssa. He haluavat mahdollistaa lastensa osallistumisen ympäröivään yhteiskuntaan, mutta samalla osa vanhemmista haluaa suojella jälkikasvuaan seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyviltä vaikutteilta.
Sosiaalisen median verkostot ovat tehneet jälkikasvun kontrolloimisesta vaikeampaa. Lisäksi monissa perheissä lapset puhuvat vanhempiaan paremmin suomea.
- Suomessa on rakentumassa uusi kosmopoliitimpi sukupolvi, joka on monikielinen ja monietninen. He eivät koe olevansa suomalaisia, mutta rakentavat omaa uutta yhteisöllisyyttä, Juntunen kertoo.