Hedelmien ja kasvisten saantisuositus lapsille on kuusi reilua kourallista päivässä, mutta suomalaislapset jäävät tavoitteessa puolitiehen. Asia ilmenee valtiotieteiden maisteri Elviira Lehdon tuoreesta väitöksestä. Lehto havaitsi, että kasvikset ja hedelmät maistuvat paremmin tytöille kuin pojille.
- Poikien kohdalla kyse on pitkäaikaisesta makumieltymysten kehityksestä. Siksi on syytä pitää huolta heidän kasvisten syönnistään, etteivät erot tästä vielä kasva ja asenteet muotoudu kielteisiksi.
Lehto tutki 11-vuotiaiden koululaisten kasvisten ja hedelmien syöntitottumuksia kymmenestä Euroopan maasta kerätyn aineiston pohjalta. Pro Greens -projektin aineisto oli kerätty vuosina 2009–2010. Mukana oli 8 159 koululaista, joista 934 oli suomalaisia.
Erot kasvisten ja hedelmien popsimisessa jakautuivat myös lasten vanhempien koulutustaustan mukaan.
- On nähtävissä jatkumona, että mitä alempi koulutus, sitä vähäisempää on kasvisten ja hedelmien syönti, Helsingin yliopistossa lauantaina väitellyt Lehto kertoo.
Syömistavat opitaan lapsuudessa
Lehdon mukaan lasten ruokailutottumuksiin voidaan vaikuttaa esimerkin kautta, ja siksi hedelmät ja kasvikset tulisi nostaa jo aikaisessa lapsuuden vaiheessa osaksi perheen yhteistä ruokailua.
- Vanhempien malli on tärkeintä. Jos heidän kanssaan yhdessä syötäisiin kasviksia ja hedelmiä, siitä tulisi tavallinen rutiini, ei erityisvaiva.
Myös omien kavereiden esimerkillä on suuri vaikutus koululaisten kasvisten ja hedelmien syöntiin.
Mutta miksi on tärkeää, että kaali, klementiini ja vaikkapa meloni maistuisivat jo pienenä? Lehdon mukaan siksi, että syömistottumukset muotoutuvat tuolloin. Myöhemmin huonot tottumukset voivat johtaa erinäisten sairauksien puhkeamiseen.
- Aikuisuudessa vähäinen kasvisten syönti johtaa useammin muun muassa ylipainoon, korkeaan verenpaineeseen sekä tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen todennäköisyyteen. Olisi hyvä, että terveellisiä syömistottumuksia muovataan jo lapsuudessa – myöhemmin niitä on hankalampaa muuttaa.