Vaikka tekee kipeää, niin ei haittaa - tor­nio­lai­nen Oona An­tin­junt­ti sai hopeaa tan­ko­tans­sin SM-ki­sois­sa

Torniolainen Oona Antinjuntti , 13, pyyhältää kotiin esiintymiskeikalta. Pitkän päivän jälkeen hän jaksaa hypätä oman huoneensa harjoitustangolle ja pyöräyttää malliksi muutamia liikkeitä kilpailuohjelmastaan.

Antinjuntti löysi lajinsa muutama vuosi sitten, kun kaveri houkutteli hänet mukaansa lasten tankovoimisteluun. Alkeisryhmä vaihtui pian ykköstason ryhmään, ja ahkera treeni tuotti tänä vuonna toisen sijan tankotanssin SM-kisoissa Hämeenlinnassa juuri ennen vappua.

Onnitteluihin Suomen toiseksi paras juniorisarjan tankotanssija suhtautuu tyynesti.

–Tankotanssi on lajina on vielä uusi, eikä kilpailijoita ole Suomessa vielä kauhean paljon, Oona Antijuntti toteaa vaatimattomasti.

–Olen tietenkin saavutukseeni tyytyväinen, ja lähden kisaamaan Euroopan mestaruudesta kesäkuussa Ukrainaan sekä MM-mestaruudesta Amerikkaan. Aikataulu on aika tiukka, mutta aion vielä ehtiä hiomaan ja parantelemaan esitystäni.

Torniossa ohjattua tankotanssia järjestetään tällä hetkellä vain Hyvä Fiilis -kuntokeskuksella. Kiinnostus lajia kohtaan on kuitenkin vahvassa kasvussa, ja mielikuva hämärissä kapakoissa kieppuvista paheellisista naisista on hiljalleen vaihtumassa vakavasti otettavaksi urheiluksi.

–Minusta tämä on vaativampaa kuin moni muu urheilulaji, sillä kunto ja lihakset kasvavat tosi nopeasti, Antinjuntti vakuuttaa.

Pitääkö tankotanssijan olla laiha?

–Ei tietenkään, Antinjuntti nauraa.

–Siitä voi olla etuakin jos on vähän pyöreä – silloin nimittäin pysyy tangolla hyvin.

Antinjuntti käy tankotanssitreenien lisäksi Tornion nuorisotoimen tanssiryhmässä. Kielikoulua käyvällä koululaisella on myös normaalia pidempiä koulupäiviä.

–Minulla on nytkin ihan hirveästi vielä läksyjä, tyttö huokaisee, mutta jatkaa samaan hengenvetoon, ettei koulu ole kärsinyt harrastusten takia.

–Harrastan edelleen myös jalkapalloa, mutta pelejä on ollut pakko jättää vähemmälle. Kun muistaa, että koulu on aina se tärkein juttu, niin osaa jakaa sopivasti aikaa myös harrastusten välillä.

Oona Antinjuntin vanhemmat luottavat tyttärensä pärjäävän sekä koulutyössä että harrastuksissa omillaan. Eikä tyttö ole kaivannut vanhempiaan salin tai kentän reunalle.

–Mihin siellä harkoissa tarvitaan vanhempia? Siellähän pitää keskittyä treenaamaan, Antinjuntti ihmettelee.

–Esityksiä voi tietenkin tulla katsomaan, kunhan muistaa kannustaa hillitysti ja olla muuten hiljaa, hän lisää.

Tankotanssikilpailuissa on erittäin tarkat säännöt muun muassa koreografioista ja esiintymisasuista. Ennen SM-kisoja Oona Antinjuntti allekirjoitti ensimmäisen kerran elämässään myös antidoping-sopimuksen. Lajin maine halutaan säilyttää puhtaana, sillä tankotanssista kaavaillaan tulevaisuudessa olympialajia.

–Pitää syödä terveellisesti ja muistaa levätä. Jos haluaa syödä esimerkiksi proteiinipatukoita, valmentajamme suosittelee valitsemaan suomalaisia vaihtoehtoja, Antinjuntti luettelee.

Urheilija ei silti tervettä päivää näe. Oona Antinjuntti loukkasi kevättalvella laskettelurinteessä olkapäänsä, joten treenit jäivät suunniteltua vähemmälle juuri ennen SM-kisoja. Vannoutunut harrastaja ei anna pikku vaivojen lannistaa – päinvastoin. Vammojen parannuttua treenihalukkuus on huipussaan.

–Tankotanssi on laji, jonka harrastajalle mustelmat ovat arkipäivää, Antijuntti naurahtaa.

–Varsinkin alussa kun liikkeitä ei vielä osannut kunnolla, saattoi käydä joskus tosi kipeää, jos iho pääsi hiertymään tankoa vasten. Nyt kun olen harjoitellut enemmän, ei satu niin usein.

Oona Antinjuntti tuntee lajin historian Suomessa kuin omat taskunsa. Eikä vähiten siksi, että Suomessa lajia on tehnyt tunnetuksi kaima, Oona Kivelä .

–Olisi tosi siistiä jos saisimme Oona Kivelän tänne Tornioon pitämään kurssia, mutta ammattilaiskursseihin ja kaikkiin kisamatkoihin ei äidin sponsorointi taida riittää. Jos joku haluaa alkaa sponsoriksi, niin ottaisimme mielellämme kaikenlaista tukea vastaan, Antinjuntti vinkkaa.