Pohjois-Korea vie kemiallisia aseita ja ohjusteknologiaa esimerkiksi Syyriaan ja Jemenin sisällissotaan. Iran puolestaan rahoittaa äärijärjestöjä Lähi-idän monissa sodissa.
Silti maat saavat presidentti Donald Trumpin hallinnolta hyvin erilaisen kohtelun.
Trump on tavannut Pohjois-Korean diktaattorin Kim Jong-unin kanssa kahdessa maailman huomion keränneessä huippukokouksessa.
Iranin ydinsopimuksesta puolestaan Trump lähti ovet paukkuen kampanjauhkauksensa mukaisesti ja määräsi maalle pakotteet.
Lisäksi Pohjois-Korealla on jo hallussaan käyttökelpoinen ydinase, Iranilla puolestaan ei.
– Kuulostaa äkkiseltään kaksinaismoralistiselta, kuvailee tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
Alueelliset seikat taustalla
Ville Sinkkosen mukaan Trumpin hallinto suhtautuu Iraniin ja Pohjois-Koreaan eri tavalla esimerkiksi alueellisista syistä.
– Trumpin hallinto katsoo Iranin horjuttavan vakautta Lähi-idässä. Iranilla on alueellisia kunnianhimoja, toisenlaisia kuin Pohjois-Korealla on omalla alueellaan, Sinkkonen sanoo.
Pohjois-Korea on maailman eristäytynein valtio.
– Toisaalta Pohjois-Korean toimet voidaan myös nähdä vakautta horjuttavina. Esimerkiksi maalla on rooli kemiallisten ja biologisten aseiden välittäjänä, puhumattakaan ihmisoikeuskysymyksistä, Ville Sinkkonen sanoo.
"Tämä on suurvaltapolitiikkaa"
Ville Sinkkonen kertoo, että Trumpin hallinnolle suuri ongelma edeltäjän Barack Obaman kaudella solmitussa ydinsopimuksessa on ydinohjelman jäädyttäminen niille sijoilleen Iranissa. Alan osaaminen ei siis katoa maasta.
Toinen ongelma hallinnolle on se, että ydinsopimuksessa ei käsitellä Iranin muuta toimintaa alueella. Kuitenkin Iran todistetusti yhä noudattaa sitoumuksiaan ydinsopimuksessa, vaikka Yhdysvallat onkin vetäytynyt siitä.
– Ja jos Pohjois-Korean kanssa päästäisiin eteenpäin, se näyttäisi hyvin paljon samanlaiselta kuin Iranin ydinsopimuksen prosessi oli, Ville Sinkkonen sanoo.
– Tämä on suurvaltapolitiikkaa.
Hankaluudet syynä spektaakkeleihin
Pohjois-Korea saattaa saada erityiskohtelua myös Yhdysvaltain sisäpoliittisen tilanteen vuoksi.
Vanhempi tutkija Elina Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että Venäjä-tutkinta on osaltaan ajanut Trumpin spektaakkeleihin Kim Jong-unin kanssa.
– Todelliset intressit puuttua ydinasekysymyksiin eivät ole niin tärkeitä kuin olisi voinut toivoa, Elina Sinkkonen sanoo.
– Ajan henki näyttää olevan suurvaltapolitiikkaan ja spektaakkelien suuntaan kallistumassa. Aitoa yhteistyöhenkeä ei löydy. Ydinaseriisunta vaatisi, että kaikki Korean sodan osapuolet yhdessä pystyisivät käymään neuvotteluja ja pitämään niistä kiinni.
Elina Sinkkosen mukaan Pohjois-Korean erityiskohtelu on oikeastaan valitettava esimerkki.
– Se voi houkutella muitakin roistovaltiota pyrkimään tähän suuntaan, koska ydinaseilla saa poliittista toimivaltaa ja näkyvyyttä.
Elina Sinkkosen mukaan Trumpin hallinto ei juuri oppinut ensimmäisestä Singaporen tapaamisesta Kimin kanssa.
– Olisi pitänyt aloittaa alemman tason hallinnon neuvotteluista, edetä varovaisesti ja järjestää seuraava huippukokous vasta sitten.