Saamelaiskäräjälain uudistaminen lykkääntyy jälleen. Lakia yritettiin uudistaa jo edellisellä hallituskaudella, mutta asia pysähtyi eduskuntaan. Nyt valmistelutyön oli määrä olla valmis ensin huhtikuun loppuun ja sitten toukokuun puolivälin tienoille tultaessa, mutta loppuviikosta selvisi, että uusi määräaika on elokuussa.
Saamelaiskäräjälaki säätää, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleilla. Saamelaiskäräjät on eräänlainen saamelaisten eduskunta. Suurimmat näkemyserot liittyvät lain kohtaan, jossa määritellään, kuka on saamelainen.
Nykyisen lain mukaan saamelainen on muun muassa sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi- metsä- tai kalastajalappalaiseksi asiakirjoissa. Saamelaiskäräjien kanta on ollut, että kohta on toimimaton ja sen voisi poistaa. Laissa mainitaan lisäksi, että saamelainen on se, jolla on yhteys saamen kieliin tai jonka vanhempia on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi.
Saamelaiskäräjien huoli on, että jos saamelaiskäräjävaaleilla äänioikeutetuiksi hyväksytään ihmisiä, joilla ei ole sidettä saamelaiskulttuuriin, saamelaisten asioiden edistäminen heikkenee.
Polveutumispykälään liittyvät tulkintaerot tulivat esiin muun muassa saamelaiskäräjävaaleissa vuonna 2015, kun korkein hallinto-oikeus hyväksyi äänioikeutetuiksi 93 henkilöä, jotka eivät saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tulkinnan mukaan olleet saamelaisia.
Sidos kulttuuriin on tärkeä
Uudistamistyön parissa työskennelleet demokratia-, kieli- ja perusoikeuksien yksikön johtaja Johanna Suurpää ja oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg ovat vaitonaisia lain valmistelun lykkääntymisen syistä. Lapin Kansa kertoi viime viikon lopulla, että saamelaiskäräjät ei olisi hyväksynyt kahden vuoden siirtymäaikaa uuteen lakiin. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiokaan ei kommentoi keskeneräistä työtä.
– Kaikki julkisuudessa ollut tieto ei pidä paikkaansa, sanoo Hallberg yleisesti. Hän sanoo, että neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä, keskusteluja on käyty laajasti ja että tavoite on edelleen yksimielinen päätös lakiesitykseksi.
Keskustan lappilaisen kansanedustajan ja saamelaiskäräjälaista paljon puhuneen Eeva-Maria Maijalan mielestä koko siirtymäaika olisi ollut pelkkää silmänlumetta, jos saamelaismääritelmässä siirrytään kieliperustaisuuteen. Hän korostaa juuri polveutumisen tärkeyttä.
– Verenperimä on ehdoton asia, mutta sen lisäksi mukana pitää olla sidos kulttuuriin. Kieli on yksi kulttuurin muoto, Maijala sanoo. Hänen mukaansa metsäsaamelainen kulttuuri on samanlainen kuin saamelaisten kotiseutualueella elävien saamelaisten kulttuuri.
– Savukoskellakin on porotaloutta, metsästystä, kalastusta ja luonnosta elämistä.
Nyt Maijalan edustaman ryhmän jäsenillä ei ole äänioikeutta vaaleissa, koska käräjien tulkinnan mukaan metsäsaamelaiset eivät ole saamelaisia.
Laki on vanhentunut
Hallberg sanoo, että saamelaiskäräjälakia on hankala uudistaa muun muassa siksi, että kyse on isoista ja periaatteellisista asioista. Laki ei ota kantaa kenenkään identiteettiin, mutta näin monet sen silti kokevat tekevän.
Tiina Sanila-Aikio sanoo, että vuodesta 1995 voimassa ollut laki saamelaiskäräjistä on monilta osin vanhentunut.
– Kansainvälinen alkuperäiskansojen oikeuksien kehitys on mennyt eteenpäin muun muassa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen myötä. Olisi tärkeää, että Suomi seuraisi tätä kehitystä omassa alkuperäiskansapolitiikassaan, Sanila-Aikio sanoo sähköpostitse.