Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen kertoi perjantaina Keminmaassa Paavo Väyrysen 70-vuotisjuhlaseminaarissa, että hän tapaa yhä järjestelmällisesti pääministeriaikaisia venäläiskontaktejaan diplomaattipassin turvin.
Vanhanen luopui pääministerin tehtävistä jo yli kuusi vuotta sitten, mutta hänellä ja muilla entisillä ministereillä on tosiaan oikeus diplomaattipassiin, kertoo tiiminvetäjä Jorma Mussalo ulkoministeriön Maahantulo- ja passiasioiden yksiköstä.
- Sellaisilla entisillä ministereillä, jotka ovat istuneet toimessaan vähintään yhden kokonaisen hallituskauden, on mahdollisuus saada ministerintoimen päätyttyä diplomaattipassi, jota he voivat käyttää halutessaan.
Diplomaattipassi on muiden passien tavoin voimassa viisi vuotta kerrallaan. Ex-ministeri voi siis pitää diplomaattipassia vaikka loppuikänsä, kun vain uusii sen määräajoin.
- Tällä hetkellä diplomaattipassin hinta on 140 euroa, joten se on aika paljon kalliimpi kuin tavallinen passi. Kuitenkin jotkut sen haluavat – ja saavat, jos haluavat, Mussalo sanoo.
Kaikki virkaan nimitettävät ministerit saavat diplomaattipassin heti. Mussalo ei kuitenkaan osannut maanantaina sanoa tarkkaa lukumäärää sellaisille Matti Vanhasen kaltaisille ex-ministereille, joille on myönnetty diplomaattipassi myös ministeriuran jälkeen.
- Puhutaan mieluummin kymmenistä kuin sadoista ihmisistä, Mussalo arvioi.
Diplomaattipassi oikeuttaa matkustamaan moniin maihin ilman viisumia. Esimerkiksi Venäjälle matkustava tarvitsee viisumin, jonka hinta on viisumityypistä riippuen 100–300 euron luokkaa.
- On sellaisiakin maita, joihin pääsee tavallisella passilla ilman viisumia, mutta diplomaattipassilla tarvitsee viisumin. Näitä ovat esimerkiksi USA ja Egypti, Mussalo kertoo.
Suomen viranomaisilta diplomaattipassilla ei saa erityiskohtelua, mutta ulkomaiden kansainvälisillä lentokentillä on niiden haltijoille yleensä oma maahantulotiski tai -portti, joissa jonot ovat lyhyempiä kuin tavallisten matkustajien puolella.
- Diplomaattipassilla on myös tietynlainen diplomaattinen koskemattomuus voimassa. Esimerkiksi ruumiintarkastuksia ei tehdä. Se ei siis koske Suomeen päin tultaessa, Mussalo sanoo.
Diplomaattipassilla ei saa ainakaan automaattisesti ulkomaillakaan erivapauksia, jos joutuu esimerkiksi asioimaan paikallisten viranomaisten kanssa. Käytännössä diplomaattipassilla on kuitenkin tietty status, jonka ansiosta sen kantaja otetaan todennäköisesti vakavammin kuin tavallisen passin haltija.
Diplomaattipassin myöntämisperusteita kiristettiin, kun lakia muutettiin viime vuosikymmenen lopulla, Mussalo kertoo.
Nykyisen lain mukaan diplomaattipassin saavat ministereiden lisäksi tasavallan presidentti, eduskunnan puhemies ja varapuhemies, oikeuskansleri, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentit, puolustusvoimain komentaja sekä molempien kansankirkkojen arkkipiispat.
Luonnollisesti diplomaattipassiin ovat oikeutettuja myös ulkoasiainhallinnossa työskentelevät henkilöt perheineen diplomaattisia ja muita vastaavia tehtäviä varten, sekä muut sellaiset henkilöt, joille passi on tarpeellinen diplomaattiseen tehtävään rinnastettavaa kansainvälistä tehtävää varten.
Erityisestä syystä diplomaattipassi voidaan myöntää myös puolisolle, leskelle ja lapselle.
Tavalliset kansanedustajat eivät ole diplomaattipassiin oikeutettuja.
- Elleivät he sitten kuulu johonkin erikoiseen, esimerkiksi Ukrainan sotaa tarkkailevaan porukkaan tai vastaavaan, jolloin he voivat saada sen tilapäisesti, Mussalo tarkentaa.