–Isokuovi on vähenevä laji kuten esimerkiksi töyhtöhyyppäkin. Isokuovia ei enää Etelä-Suomessa juuri havaita. Tämä johtuu pesimäympäristön eli peltoviljelyn muutoksista, pientareita ei salaojituksen vuoksi enää kovin ole.
–Linnut palaavat syntymäseuduilleen pesimään. Isokuovi voi elää jopa 30-vuotiaaksi, mutta niitä metsästetään esimerkiksi Tanskassa. Määritelmää riistalajiksi näyttää olevan vaikea saada muutetuksi.
–Kuovien huutelu on vähentynyt jo siksikin, että naaraiden syysmuutto alkaa touko–kesäkuun vaihteessa. Pesintäkin on ollut myöhässä. Isoja parvia näki keväällä merenlahtien jäillä. Kemin tuhka-altaalla vietti yli 200 kuovin parvi viikon. Paikalle jäi pesimään niistä vain pari.
–Lasken kesän alkamisen siitä, kun olen havainnut vähintään kymmenen lehtokerttua. Tänä vuonna kesä tuli 9. kesäkuuta, kun keskimääräinen aika on ollut 1. kesäkuuta.
–Pääskysten päämuutto alkoi vasta noin viikko sitten. Minulla on pihassani telkänpönttö. Siinä pesinnän aloitus on lähes kuukauden myöhässä. Toisaalta rastailla, sinisorsilla ja lehtokurpilla on jo havaittu poikasia, kuten yleensäkin tähän aikaan.
–Monen lajin muutto on tänä vuonna huomattavan myöhässä. Kun jostakin lajista saa ensihavainnon, se tarkoittaa, että varsinainen muutto alkaa noin kahden viikon kuluttua.
–Voi olla, että joillakin lajeilla varsinainen muutto ei ole vielä alkanutkaan. Viikko sitten Ylä-Lapissa oli täysin lumista. Jos ei ole evästä, linnut saattavat lorvia odottamassa.
–Nyt on ollut usein tuulista, jolloin lintujen lauluinto on heikompi. Tuulisuus vaikuttaa myös hyönteisten esiintymiseen. Puitten latvustoissa näkee lintujen etsivän syötävää.
–Lajien runsauteen vaikuttavat ylipäätään monet tekijät, ja ennustaminen on vaikeaa. Esimerkiksi aiemmat huonot pesimävuodet voivat näkyä nyt.