Vä­hem­män ys­ki­mis­tä kuin ennen

Suomalaishiihtäjien parista on tällä kaudella kuulunut harvinaisen vähän sairastumisuutisia. Pelkästä tuurista ei ole kyse, sillä joukkueessa on paneuduttu huolella infektioiden ja sairastumisten ehkäisyyn.

- Tänä talvena yskimistä on ollut huomattavasti vähemmän. Työ pitää toki nöyränä, eikä kaikkia infektioita voi estää, mutta joukkuetasolla olemme pystyneet estämään niitä ennalta, hiihtomaajoukkueen lääkäri Maarit Valtonen kertoi torstaina Toblachissa.

Lahden MM-hiihdoissa kotijoukkueen menestys on täysin sen varassa, että maajoukkuehiihtäjät pystyvät kuntonsa mukaiseen kilpailemiseen. Sairaana se ei onnistu.

Hiihtomaajoukkueen johdon herätti 2014 Tour de Ski -kiertue, jolla sairastuneita oli puoli joukkueellista. Päävalmentaja Reijo Jylhän aloitteesta maajoukkueen tueksi kerättiin lääkäriryhmä, joka suunnitteli toimenpiteitä.

- Infektiot olivat suurin haaste. Hiihdossa hengitystiet ovat kovilla kuivan ja kylmän ilman takia. Rasituksessa hengitysteiden kautta kulkevat jopa 20-kertaiset ilmamäärät lepotilaan verrattuna, Valtonen valotti.

Hiihtäjille luotiin testausjärjestelmä, jossa allergiat kartoitettiin ja keuhkojen toiminta arvioitiin keuhkojen toimintakokein.

- Löysimme urheilijat, joilla on allerginen tai rasituksen kautta kehittynyt astma. Heille aloitettiin lääkehoito tulehduksen rauhoittamiseksi, Valtonen kertoi.

Kun hengitystiet ovat terveet, myös infektioita tarttuu vähemmän.

Alkumittauksen jälkeen hiihtäjien keuhkojen toimintaa on seurattu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa (Kihu) fyysistä suorituskykyä mittaavien mattotestien yhteydessä.

Kuivaa päälle maalissa

Terveenä pysymisessä urheilijoiden täytyy olla monessa pienessä asiassa huolellisia. Kuivat vaatteet pitää vaihtaa päälle jo maalialueella ennen median haastatteluringin kiertämistä, ja kropan täytyy saada energiaa pian suorituksen jälkeen. Erityisen tärkeää on pitää huolta käsihygieniasta, sillä taudit tarttuvat käsistä.

Koko joukkue huoltomiehet mukaan lukien on rokotettu, jotta influenssan vaaraa ei olisi.

Hiihtäjät liikkuvat ja urheilevat ryhmissä eivätkä pysty välttämään ihmiskontakteja. Myös matkustaminen nostaa tartuntariskiä, ja siksi Tour de Skillä varotoimia on monenlaisia.

- Pölyallergikot aloittivat allergialääkityksen jo ennen kiertuetta. Meillä on täällä imuri mukana, jotta voimme imuroida hotellien kokolattiamatot. Lisäksi joillakin urheilijoilla on ilmankostutin mukana, Valtonen kertoi.

Huippu-urheilija joutuu työssään luopumaan monista tavallisten ihmisten asioista, ja esimerkiksi joulun ajaksi hiihtäjille annettiin ohje räkätautisten sukulaisten välttämisestä.

- Tourille tuli terve porukka. Tältä reissulta yksi huoltomies lähti kesken kotiin, koska hänen nenänsä kävi tukkoiseksi, Valtonen sanoi.

Väsynyt sairastuu helpommin

Urheilijan sairastumisen ehkäisyssä tärkeää on myös kuormituksen hallinta. Urheilijat tuntevat kehonsa hyvin, mutta joukkueen fysioterapeutilla ja hierojalla on myös merkittävä rooli.

- Heiltä tulee viestiä, jos urheilijoilla on rasitusoireita, Valtonen kertoi.

Hiihtomaajoukkueessa Valtonen on luonut kollegoineen terveydenhuoltojärjestelmän, joka voi toimia mallina muille kestävyyslajeille Suomessa. Valtonen kouluttaa Kihussa liikuntalääketieteeseen erikoistuvia lääkäreitä, mutta on myös Olympiakomitean vastuulääkäri.

–Kestävyyysjuoksuvalmentajien kanssa jo mietimme, miten laji voi hyödyntää hiihdon kokemuksia, Valtonen kertoi.