Vähittäiskaupan työllisyys on päässyt pienellä viiveellä kiinni Suomen talouden vahvaan vetoon. Työpaikkojen määrä vähittäiskaupassa kasvaa tänä vuonna arviolta neljä prosenttia, eli tapahtuu selvä hyppäys ylöspäin.
Työtilanteen paraneminen näyttää kuitenkin jäävän hetkelliseksi, sillä Kaupan liitto ennakoi jo vähittäiskaupan työllisyyden kääntymistä laskuun vuonna 2020. Syynä siihen on kaupan alan kasvun hidastuminen lähivuosina, ilmenee maanantaina julkaistusta selvityksestä .
Myynnin kehitystä uhkaa kulutuksen määrän supistuminen, joka johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä. Ruuan ja vaatteiden määrällinen kulutus pienenee Suomessa jo lähivuosina, Kaupan liitto uskoo.
– Esimerkiksi kahdeksankymppiset syövät vähemmän kuin nelikymppiset, puhumattakaan teini-ikäisistä, sanoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Eläkeikäiset myös ostavat vähemmän vaatteita ja kosmetiikkaa kuin nuoremmat. Palveluiden käyttö puolestaan kohdistuu ikääntyneillä ennen kaikkea julkisiin palveluihin, kuten terveydenhoitoon.
Kulutuskysyntää nakertavat lähivuosina myös Suomen talouskasvun hidastuminen ja odotukset korkojen noususta.
– Nämä kaikki vaikuttavat siihen, että kotimaiset kuluttajamarkkinat alkavat supistua, Kurjenoja sanoo.
Koska kulutuksen määrä ei lisäänny, pitää myynnin kasvua hakea suuremman katteen tuotteista, kuten premium-luokan elintarvikkeista.
Nyt haetaan ihan perinteisiä myyjiä
Tukkukaupassa työpaikkojen määrä on laskenut jo pitkään, koska automatisaatio korvaa perinteisiä varastotyöntekijöitä. Sen sijaan vähittäiskaupassa muutos tapahtuu hitaammin, koska siellä työhön kuuluu paljon asiakaspalvelua.
– Vähittäiskauppaan haetaan tällä hetkellä ihan perinteisiä myyjiä, Kurjenoja kertoo.
Ulkomaisten verkkokauppojen tuoma kilpailu näkyi alkuvuonna erityisesti vaatekaupassa, jonka myynnin arvo putosi 1,5 prosenttia vuoden takaisesta. Kaikilla muilla vähittäiskaupan aloilla myynti kasvoi.
Kurjenojan mukaan verkon kautta tuleva hintakilpailu tarkoittaa, että kotimaisten kauppojen pitää pystyä toimimaan aiempaa tehokkaammin. Se voi osaltaan tarkoittaa kaupan alan työpaikkojen vähenemistä Suomessa, vaikka kuluttajan näkökulmasta kilpailu olisikin hyväksi.