Vää­rin­käy­tök­set mar­jan­poi­min­nas­sa ovat vä­hen­ty­neet, mutta eivät tyystin lop­pu­neet

Hovioikeus ryhtyy käsittelemään syytteitä thaipoimijoihin kohdistuneesta ihmiskaupasta. Viranomaisten ja marja-alan yritysten solmima aiesopimus on kohentanut oloja, mutta ongelmia esiintyy edelleen.

Vuoden 2016 ihmiskauppasyytteiden jälkeen vastaavia väärinkäytöksiä ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita kohtaan ei ole tullut esille. Arkistokuva.
Vuoden 2016 ihmiskauppasyytteiden jälkeen vastaavia väärinkäytöksiä ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita kohtaan ei ole tullut esille. Arkistokuva.
Kuva: Ville-Petteri Määttä

Vaasan hovioikeudessa puidaan lähiviikkojen aikana ihmiskauppasyytteitä, jotka liittyvät tapahtumiin Thaimaassa ja Keski-Suomen metsissä vuonna 2016.

Sen jälkeen vastaavia väärinkäytöksiä ulkomaalaisia metsämarjanpoimijoita kohtaan ei ole tullut esille, kertoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Jos olisi tullut, niin poliisille olisi tehty ilmoitus, hän sanoo.

Ylitarkastaja Katri Lyijynen Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä vahvistaa, että uusia marjanpoimijoihin liittyviä ihmiskauppaepäilyjä ei ole viime vuosina tullut tietoon.

Toimintatapoja on kohentanut viranomaisten ja marja-alan yritysten aiesopimus, jossa on ohjeita ulkomailta tulevien metsämarjojen poimijoiden kohtelusta.

Ongelmia tulee silti edelleen esille, Soraisen mukaan etenkin poimijoiden rekrytoinnissa Thaimaasta.

Aiesopimuksen allekirjoittivat vuonna 2014 ulkoministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä joukko marja-alan yrityksiä. Sopimusta on sittemmin päivitetty ja tarkennettu. Yrityksiä on parikymmentä, suuri osa niistä pohjoisessa Suomessa.

Yksi uuden hallituksen tavoitteista on, että lainsäädäntöä ulkomaalaisista metsämarjanpoimijoista aletaan valmistella.

Vähintään 30 euroa päivässä

Aiesopimus vaatii muun muassa, että poimijalla tulee olla mahdollisuus saada vähintään 30 euron ansiot päivässä.

Sopimus sisältää ohjeita myös poimijoiden perehdyttämisestä, majoituksesta, matkavakuutuksista ja kohtuullisista matkakuluista.

– Ohjeet ovat kaikkien alan yritysten tiedossa ja entistä enemmän myös poimijoiden itsensä tiedossa, Sorainen sanoo.

Aiesopimukseen on kirjattu, että hyväksyttäviä toimintatapoja laiminlyövälle yritykselle myönnetään seuraavalle poimintakaudelle vähemmän marjanpoimijoiden viisumeita. Vakavat ja toistuvat laiminlyönnit voivat johtaa siihen, että viisumeita ei myönnetä lainkaan.

– Yhden ainoan kerran on tätä klausuulia käytetty, silloin oli aika isoakin huolimattomuutta. Yritys otti opikseen, Sorainen kertoo.

Nykyisin metsämarjojen poimija tienaa Soraisen mukaan keskimäärin useita tuhansia euroja parin-kolmen kuukauden marjakauden aikana. Tulo on verovapaata. Marjarahat eivät ole palkkaa, vaan marjayritys ostaa marjat poimijoilta.

– Aika pitkää päivää silloin tehdään, useimmiten tuntuvasti yli kahdeksan tuntia. Poimijat haluavat itsekin mahdollisimman hyville ansioille, Sorainen sanoo.

Rekrytointi on heikoin lenkki

Sorainen myöntää, että esimerkiksi marjanpoimijoiden majoitusleirejä olisi hyvä käydä tarkastamassa useammin kuin mihin viranomaisilla on voimavaroja. Aiesopimus sallii yllätystarkastukset.

Heikoin kohta järjestelmässä on Soraisen mukaan poimijoiden rekrytointi Thaimaassa. Se on lähinnä paikallisten henkilöiden vastuulla. Liioiteltuja arvioita ansiomahdollisuuksista kerrotaan edelleen.

– Yrityksiä on yritetty vastuuttaa, että ne olisivat paremmin hereillä, Sorainen sanoo.

Tausta

Ihmiskauppasyytteet liittyvät tapahtumiin vuonna 2016

Keskisuomalaista marja-alan yrittäjää syytetään ihmiskaupasta. Syytteet liittyvät tapahtumiin vuonna 2016.

Keski-Suomen käräjäoikeus langetti yrittäjälle ehdollisen vankeustuomion ja liiketoimintakiellon tammikuussa 2018. Sekä syyttäjä että tuomittu ovat valittaneet tuomiosta Vaasan hovioikeuteen.

Syytteiden mukaan thaimaalaisia värvättiin pakkotyöhön marjanpoimintaan. He joutuivat yöpymään ahtaissa ja epäsiisteissä tiloissa ja tekemään töitä 12–15 tuntia päivässä. Lisäksi heidän passinsa ja matkustusasiakirjansa oli otettu pois.

Syytetty kiistää syyllistyneensä rikokseen ja vaatii syytteiden hylkäämistä.

Syyttäjä katsoo, että ehdollinen vankeustuomio on liian lievä ja yrittäjä tulee tuomita vähintään kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen.

Hovioikeus on varannut jutun käsittelyyn parikymmentä istuntopäivää. Viimeiset niistä ovat lokakuussa.

Ruotsissa marjanpoimijat työsuhteessa
STT

Metsämarjojen poiminta perustuu Suomessa ja Ruotsissa jokamiehenoikeuteen. Marjoja saa metsässä poimia vapaasti, eikä maanomistajan lupaa tarvita. Osa marja-alan yrityksistä toimii molemmissa maissa.

Suomessa käytäntönä on, että marjayritys maksaa poimituista marjoista kilohinnan. Metsämarjoista saatava tulo on verovapaata.

Sen sijaan Ruotsissa ulkomailta tulevat metsämarjanpoimijat ovat työsuhteessa ja heillä pitää olla myös työlupa.

– Poimijat ovat viestittäneet, että tulotaso voi olla Ruotsissa huonompi, kertoo hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Soraisen mukaan monet Ruotsissa toimivat marjayritykset käyttävät käytännössä vuokratyövoimaa metsämarjojen poiminnassa.

Poimijoiden työnantajana on thaimaalainen yritys, joka vastaa matka- ja muista järjestelyistä. Ruotsalaisyritys ostaa valmiin paketin.

Suomessa yksi hallitusohjelman kirjauksista on, että lainsäädäntöä ulkomaalaisista metsämarjanpoimijoista aletaan valmistella.

Soraisen mukaan valmistelua ei lomien vuoksi vielä ole aloitettu, mutta asia on lähiaikoina virkamiesten työpöydällä.