Ville Vitikka ei ehdi äänestää vaalipäivänä. Ei ole ehtinyt seitsemään vuoteen ja kymmeneen vaaliin.
Hän on Rovaniemen keskusvaalilautakunnan sihteeri.
Kun kuntavaalien vaalipäivä koittaa sunnuntaina, laskee Vitikka ennakkoääniä kaupungintalolla. Joukossa on hänen omansakin.
Laskijoita on yhteensä 35 ja ennakkoääniä yli 15 000. Se tarkoittaa yli neljääsataa ääntä laskijaa kohden. Aikaa on kahdeksan tuntia. Työ saa alkaa kahdeltatoista ja sen pitää valmistua illalla kahdeksaan mennessä.
Illalla luvassa on samanmoinen satsi vaalipäivän ääniä. Vaalin alustava tulos valmistuu yhdentoista aikoihin illalla. Maanantaina äänet lasketaan uudestaan. Joku ehdokas saattaakin jäädä pois kaupunginvaltuustosta, toinen nousta tilalle. Niin on joskus käynyt.
Ville Vitikka on sulkenut kaupungintalon oven kahdeksan-yhdeksän aikaan illalla parin viikon ajan. Työpäivät ovat venyneet kaksitoistatuntisiksi, sillä Rovaniemen vaalit ovat Vitikan käsissä. Hän vastaa siitä, että jokainen pääsee halutessaan äänestämään.
Vaalin järjestää kaupungin keskusvaalilautakunta, jolle Vitikka tekee esityksiä ja jonka päätösten pohjalta hän toimii.
”Vastaan vaalien käytännön järjestelyistä. Tämä on hiljaista demokratian työtä, joka näkyy muutamina päivinä äänestyspaikoilla.”
Vitikka jakaa työn karkeasti kolmeen osaan.
Kolmannes työajasta kuluu ehdokasasetteluun. Keskusvaalilautakunta ottaa vastaan hakemuksia, päättää ketkä kelpaavat ehdokkaiksi ja arpoo numerot heille.
Toisen kolmanneksen syö äänestys. Vitikka esittelee äänestyspaikat kaupunginhallitukselle päätettäviksi. Hän selvittää, mistä löytyvät sopivat kiinteistöt ja onko niissä tarvittavat tietoliikenneyhteydet. Hän pitää yhteyttä keskusvaalilautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja äänestyspaikoilla työskenteleviin henkilöihin. Hän kouluttaa ihmisiä. Hän suunnittelee miten ja missä äänestysajoista ja paikoista tiedotetaan.
Viimeisen kolmanneksen haukkaa äänten tarkistus ja laskenta sekä vaalin tuloksen varmistaminen.
”Vaalien järjestäminen on materiaali- ja henkilöhallinnollinen ja logistinen hämähäkki”, Vitikka kuvaa.
Yhden miehen show se ei ole. Vitikalla on neljä työntekijää, jotka saavat esimieheltään vuolaat kehut.
Kaikki vaalit alkavat samalla tavalla. Kaupunginhallitus saa oikeusministeriöltä kirjeen, jossa herätellään vaalijärjestelyihin. Sunnuntain vaalit sysäsi käyntiin kirje, joka on päivätty 23. syyskuuta 2016.
Montako ennakkoäänestyspaikkaa on ja missä ne sijaitsevat? Mikä on äänestysalueiden määrä ja rajaus? Mistä löytyvät vaalipäivän äänestyspaikat? Vitikka tekee esitykset ja kaupunginhallitus päättää. Näissä vaaleissa suunnitteluun vaikuttaa se, että kaupunginvaltuusto päätti tiputtaa äänestysalueiden määrän 27:stä 19:ään.
Kaupunginhallitus nimeää toimikunnan, joka kokoaa vaalitoimikuntia ja vaalilautakuntia. Vaalitoimikunnat keräävät ennakkoääniä laitoksissa, lautakunnat ottavat ääniä vastaan vaalipäivänä.
”Toimikuntien ja lautakuntien kokoaminen on käynyt vaali vaalilta haasteellisemmaksi. Nyt siellä joudutaan käyttämään osittain opiskelijavoimaa”, Vitikka sanoo.
”Syistä ei ole faktatietoa. Olisikohan jotain tekemistä sen kanssa, että politiikka ei tunnu kiinnostavan yhtä paljon kuin ennen.”
Vitikka työntekijöineen rekrytoi opiskelijoita vaalitoimitsijoiksi, jotka ottavat ääniä vastaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa. Toimitsijoita tarvitaan myös äänestysautoon ja kotiäänestykseen.
”Opiskelijat on tähän asti löydetty hyvin. He ovat iloisia ja motivoituneita työntekijöitä”, Vitikka kehaisee.
Hän opettaa toimitsijoille, miten äänestys suoritetaan lakia noudattaen.
”Vaalin pitää mennä tarkasti lain mukaan. Siinä ei kärsi soveltaa.”
Sunnuntaina usea sata ihmistä tekee vaalityötä Rovaniemellä. Ennakkoäänestyksen aikaan töissä oli 80–100 henkilöä.
Miten kaikille tarjotaanmahdollisuus äänestä laajassa, harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen kunnassa? Sitä joutuu Vitikka pohtimaan. Ratkaisuja ovat kattava ennakkoäänestysverkko ja äänestysauto.
”Mielestäni tärkeintä on, että jokainen joka haluaa saa äänensä antaa”, hän toteaa.
Laajassa kunnassa äänestysalueita ja sen myötä vaalilautakuntia on paljon. Lautakuntiin pitäisi löytyä kaikkiaan 95 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.
Kriteerit kiristyvät vaalista toiseen. Nyt uutena rajoitteena tuli, ettei ennakkoäänestyksen vaalitoimitsijan vanhempi, puoliso tai sisarus saa olla ehdokkaana millään paikkakunnalla. Lapin yliopiston opiskelija ei voi ottaa ääniä vastaan Rovaniemen Prisman ennakkoäänestyspaikalla, jos hänen isänsä on ehdolla Helsingissä.
”En täysin ymmärrä, minkä takia ehtoja kiristettiin. Meillä pitkään mukana olleita toimitsijoita ei enää voitu ottaa.”
Äänestyspaikan vieressä nähtiin mies maastopuvussa rynnäkkökivääri olalla. Vitikan johtama vaalikeskus sai tällaisen viestin viime vaaleissa. Ilmoituksesta nousi hulabaloo, mutta vakavalta vaikuttanut tilanne paljastui parikymppisten miesten soft gun -harjoituksiksi.
Vitikan mielestä vaalit ovat menneet Rovaniemellä aina hyvin. Kaupungissa on otettu vaalitietojärjestelmä käyttöön pioneeriasenteella, hän pohtii syitä.
Kymmenen vuotta sitten järjestelmä oli käytössä muutamalla ennakkoäänestyspaikalla. Nyt se on kaikkialla. Tänä vuonna vaalilautakunnat merkitsevät ensimmäistä kertaa vaalipäivän äänten määrän suoraan järjestelmään äänestyspaikalla.
”Vaalitietojärjestelmä nopeuttaa työtä ja vähentää virheitä. Tässä liikkuu paljon lippuja ja lappuja ja ihminen vain tekee virheitä.”
Hän kopauttaa pöydän pintaa ja toivoo, että järjestelmä toimii sujuvasti tälläkin kertaa.
Vitikka työskentelee kaupungin hallintolakimiehenä ja sai pestin vaalilautakunnan sihteerinä virkansa mukana. Kokemusta vaalitöistä oli kertynyt jo aiemmin.
”Vaalien järjestäminen on mielenkiintoinen, mutta haastava ja stressaava projekti. Hyvä puoli on se, että saa tehdä töitä ihmisten kanssa.”
Kuntavaaleissa Vitikka seuraa erityisellä mielenkiinnolla, miten paljon ehdokkaita puolueet saavat ja keitä he ovat.
Huojennus on suuri, kun vaali on ohi. Vitikan suurin työpuristus päättynee keskiviikkona, jolloin vaalien tulos saadaan todennäköisesti vahvistettua. Henkilöstöhallinnon työt jatkuvat pitkälle huhtikuuhun.
Silloin jää aikaa muullekin. Vitikalla on monta roolia, joista virkamies on vain yksi. Toinen on muusikko. Virkamies laulaa Forge Road -hevibändissä.
”Se on täydellinen vastakohta ja vastapaino vaalien järjestelylle.”
Ville Vitikka
Syntynyt Rovaniemellä 9.7.1974.
Asui lapsuutensa Korkalovaarassa.
Ylioppilaaksi Lyseonpuiston lukiosta.
Oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta.
Työskentelee Rovaniemen kaupungin hallintolakimiehenä. Rovaniemen keskusvaalilautakunnan sihteeri.
Aiemmin työskennellyt Rovaniemen Kehityksen yrityskonsulttina, yrittäjänä lakiasiaintoimistossa, it-yrityksessä Oulun seudulla, vuoden puolustusvoimissa tykkimiesten kouluttajana LapITR:ssä ja Rovaniemen teatterin asiakaspalvelussa ja narikassa.
Perheeseen kuuluu puoliso ja neljä alaikäistä lasta.
Harrastaa hevimusiikkia, metsästystä ja kalastusta. Laulaa Forge Road -hevibändissä. Laulanut kuoroissa pikkupojasta asti.
Rovaniemeläiset äänestivät ennakkoon edellisiä kuntavaaleja ahkerammin. Äänestysprosentti nousi 28,9:stä 30,6:een.
Rovaniemen keskusvaalilautakunnan sihteeri Ville Vitikka ei uskalla vielä juhlia, vaikka haluaisi uskoa äänestysinnon todella kasvaneen. Kaupungissa on aina äänestetty paljon ennakkoon, hän perustelee.
Kuntavaalien pitkään laskenut äänestysprosentti huolestuttaa Vitikkaa. Viimeksi se oli Rovaniemellä 56 prosenttia.
”Kuntavaalit ovat tavallisen ihmisen kannalta tärkeimmät vaalit, mutta viimeksi äänestysprosentti oli hädin tuskin demokraattinen”, hän toteaa.
” Onko politiikka etääntynyt ihmisistä, eikä sen aiheisiin enää voi samaistua?”
Vitikka muistuttaa rovaniemeläisiä, että tyhjäkin lappu lasketaan äänestysprosenttiin.
”Kun on mahdollisuus vaikuttaa, kyllähän se kannattaa käyttää.”