Varjot ovat jo pidenneet Louvren pihamaalla, kun kovaäänisistä hiipii hiljaa tuttuja säveliä. Musiikki voimistuu vähitellen vanhan kuninkaallisen linnan uumenista.
Hetki on pysäyttävä. Emmanuel Macron astelee ranskalaisten eteen ensimmäistä kertaa vasta valittuna presidenttinä Euroopan hymnin soidessa.
Voitonpuheessaan uusi presidentti lupaa puolustaa sekä Ranskaa että Eurooppaa mutta kertoo myös tunnistavansa ihmisten vaaleissa ilmaiseman suuttumuksen ja pelon.
Tänä vuonna 60-vuotisjuhliaan viettävä Euroopan unioni saa mitä parhaimman lahjan, kun sen kokouspöytiin istuu EU-myönteisin presidentti pitkiin aikoihin.
Sitoutumattoman En Marche -liikkeen perustanut Macron on puhunut varsinkin talous- ja rahaliiton tiivistämisestä ja on pitänyt esillä yhteistä valtiovarainministeriötä. Hän on luvannut pitää kiinni myös EU:n taloussäännöistä, mikä varmasti miellyttää tiukkaa linjaa ajavaa Saksaa ja voi lähentää maita.
Pysyvätkö ranskalaiset Macronin tahdissa?
Pariisin juhlahumussa Macronin valinnan tulkitaan olevan osoitus Ranskan sitoutumisesta EU:hun. Louvren pihalla EU-lippuja liehuttelevat nuoret kertovat olevansa ylpeitä eurooppalaisuudesta ja toivovat uuden presidentin syventävän EU-integraatiota.
Pinnalle jää silti kysymys, ovatko ranskalaiset valmiita Macronin marssivauhtiin EU:n eteenpäin viemisessä.
Johtopäätösten vetämisessä kannattaa olla varovainen.
Ranskalaiset ovat sitoutuneita unioniin. Integraation tiivistäminen kuitenkin jakaa kansaa, mistä kertoo sekin, että äärioikeiston Marine Le Pen sai 34 prosenttia hyväksytyistä äänistä.
Presidentinvaalien toinen kierros oli poikkeuksellinen, koska vastakkain oli kaksi perinteisen puoluekentän ulkopuolista ehdokasta. Eivätkä ketkä tahansa tulokkaat, vaan arvoiltaan ja asenteiltaan kaksi hyvin erilaista ehdokasta.
Ranskalaiset joutuivat punnitsemaan, antavatko he äänensä Le Penille vai keskustaliberaalille Macronille. Pariisin 10. kaupunginosan virastotalolla äänestäjät kertoivat sunnuntaina kuin yhdestä suusta äänestävänsä ketä tahansa muuta kuin Le Peniä.
– Hän vain vihaa toisia ihmisiä, keski-ikäinen mies perusteli.
Macron saavuttikin 66 prosentin muhkean vaalivoittonsa paitsi vannoutuneiden kannattajien myös niiden äänillä, jotka halusivat välttää Kansallisen rintaman protektionistisen ja vihamielisen vaihtoehdon.
Suomenkin tehtävä päätöksiä
Emmanuel Macronin voitolla on valtava henkinen merkitys EU:ssa. EU:n kannattajat ovat vieneet tilan populisteilta nyt jo kaksissa vaaleissa, Ranskassa ja Hollannissa.
Seuraavaksi katseet kohdistuvat Saksan liittopäivävaaleihin syksyllä. Silloin tiedetään myös se, kuinka vahvan tuen Macron sai politiikalleen kesäkuun parlamenttivaaleissa.
Suomella on vielä vähän aikaa pohtia, onko se valmis lähtemään mukaan talous- ja rahaliiton tiivistämiseen. Edessä on todennäköisesti muitakin valintoja, jos hahmoteltu eritahtinen kehitys toteutuu.
Macronin voiton myötä EU:hun saattaa hyvinkin syntyä Saksan ja Ranskan vetämä kärkijoukko, jonka kylkeen Suomen kannattaa ehkä tarrautua.
