Pääkirjoitus

Uuteen vai­hee­seen

Ely-keskus ja kunnat neuvottelevat turvapaikan saaneiden kuntapaikoista. Työpaikka on parasta kotoutusta.

Suomalaiset viime vuonna yllättänyt turvapaikanhakijoiden tulva on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Nyt alkaa kotouttaminen.

Suomeen tuli viime vuonna kaikkiaan 32 500 turvapaikanhakijaa. Sisäministeriössä arvioitiin alkuvuodesta, että noin 10 500 viime vuonna saapuneista turvapaikanhakijoista saa oleskeluluvan. Tämän lisäksi Suomeen on tarkoitus sijoittaa 750 kiintiöpakolaista ja EU:n sisäisten siirtojen kautta yli kolmetuhatta henkilöä.

Helmikuussa tiedossa oli noin 1700 kuntapaikkaa, joten lisää paikkoja tarvitaan rutkasti.

Ely-keskukset kartoittavatkin parhaillaan kuntien mahdollisuuksia ottaa vastaan maahanmuuttajia. Valtio maksaa kuntien kustannuksia kotoutuksen ensimmäisinä vuosina, mutta kunnissa pelätään tilannetta sen jälkeen, kun valtion tuet loppuvat. Löytyykö tulijoille työtä?

Pelätään, että pahimmillaan kuntien vastuulle tulee miljoonien lisälasku kouluttamattomasta ja kielitaidottomasta väestöstä (Kuntalehti 10.2.)

Lapin väkiluku on tippunut noin 840 asukkaan vuosivauhtia koko 2000-luvun. Vuonna 1996 Lapissa oli vielä yli 200 000 asukasta, nyt vähän yli 180 000 asukasta. Ulkomaalaistaustaisen väen osuus on ollut kasvussa, mutta koko maan keskiarvoon verrattuna määrä on pieni. Koko maassa ulkomaalaistaustaisten osuus on 4 prosenttia, Lapissa 2 prosenttia väestöstä.

Työ- ja elinkeinoministeriön laskelmissa lähdetään siitä, että Lapin väkilukua voidaan kasvattaa turvapaikansaaneiden avulla noin yhdellä prosenttiyksiköllä. TEM katsoo, että Lapin kuntiin voidaan sijoittaa lähes 900 pakolaista vuodessa eli lähes 1800 vuoden 2017 loppuun mennessä. Kuntapaikkoja on tarkoitus löytää Lapista toiseksi eniten heti Uudenmaan jälkeen (LK/PS 19.3.).

Viime viikolla Lapin ely-keskus esitti seitsemälle Lapin kunnalle, että ne sitoutuisivat ottamaan lähes 600 tulijaa. Esimerkiksi Rovaniemellä se tarkoittaisi määrän nostamista 50:stä 200:aan.

Kotouttamisessa on edessä todella iso haaste. Hätää pakoon lähteneitä ihmisiä pitää auttaa, mutta edessä olevilta vaikeuksilta ei pidä ummistaa silmiä.

Jos tulijat saavat töitä, he toivottavasti pääsevät myös nopeasti normaaliin elämisenrytmiin kiinni. Jos kotouttamisessa epäonnistutaan, seurauksia voi vain arvailla. Työmarkkinoillekin tarvitaan todennäköisesti lisää joustoa, jotta urakasta selvitään.