Tornion sukkahousutehtaan väki on jo kuukausia ollut piinapenkissä. Pääsiäisen piinaviikon aluksi piina helpotti arvailun osalta. Tehtaan lopettaminen on siellä työskennelleille ja koko Torniolle suru, josta eroon pääseminen vie aikaa.
Uuden työpaikan löytyminen ei ole helppoa. Samalta alalta työtä on mahdotonta saada. Tuskaa lisää se, että 104 työpaikkansa syksyllä menettävän joukossa on useita aviopareja.
Aikaisemminkin tehtaita on lopetettu ja väkeä on vähennetty tai lomautettu, mutta tilalle on syntynyt uusia alan yrityksiä. Työntekijät ovat saaneet joustaa. Valmiita joustamaan ja esittämään ratkaisuja he olivat nytkin. Työnantajaakaan on paha syyttää, kun se sanoo tuotannon Torniossa olleen jo vuosia kannattamatonta. Tuotemerkkien myymisellä se toki otti sen, mitä vielä oli otettavissa.
Sukkahousutehtaan lopettaminen on toivottavasti viimeinen näytös rakennemuutoksessa, jossa perinteiset torniolaistyöpaikat ovat kadonneet. Mieleen tulee oluttehtaan tuotannon siirto etelään sekä talotehtaiden, uiton ja sahan lopettaminen. Maatalous on rajakaupungissa vielä lappilaisittain suhteellisen vahvaa, mutta tilojen määrä on pudonnut rajusti, tilakoko kasvanut ja alan työpaikat vähentyneet.
Kun etenkin sukkahousutehtaan ja oluttehtaan työntekijöistä suurin osa oli naisia, paikallaan on vaatimus, että valtiokin tulisi mukaan torniolaisten uuden elämän aloittamiseen rakennemuutostuen kautta. Työpaikkoja naisille voisi löytyä kaupassa ja matkailussa, jotka Torniossakin ovat nousevia elinkeinoja. Muualta vapautuvat naiset ovat sijoittuneet myös hoito- ja hoivatyöhön. Näiden työpaikkojen lisääntyminen ei ole todennäköistä, vaan päin vastoin, kun sote-ratkaisulla pitäisi saada myös miljardisäästö.
Outokummun tulo 50 vuotta sitten Tornioon osui sopivasti rakennemuutoksen alkuun tarjoten muualta vapautuville miehille töitä. Sen toiminta on ollut ja on yhä elinkeinotoiminnan selkäranka.
Uutta ajattelua torniolaisten elinkeinojen kehittämisessä edustaa Röyttään Outokummun alueelle nouseva LNG-laitos, jonka antamaa kilpailuetua torniolaiset aikovat hyödyntää uudella arktisella LNG-puistolla. Kun vastaavasti Kemissä on suunnitelmissa puuraaka-aineen hyödyntäminen uusiin tuotteisiin, koko Meri-Lapinkin rakennemuutoksessa näkyy valoa.
Unohtaa ei sovi laajempia kuvioita, joissa Perämeren pohjukka on kauttakulkualueen lisäksi myös keskeinen toimija kehitettäessä arktista aluetta eli ADR:a.