Uudet ra­vin­to­lat val­loit­ta­vat Ro­va­nie­meä, alan am­mat­ti­lai­set kai­paa­vat yhä per­soo­nal­li­sia paik­ko­ja: ”Pö­nöt­tä­mi­nen pois!”

Keittiöpäällikkö Tero Mäntykangas kurottautuu pöydän yli kohti ravintolayrittäjä Juha Eskelisen lautasta. Hän esittää, että nappaa annoksesta palan sormiinsa.

Se on ruokakulttuurin seuraava kuuma trendi: Yksinkertaista, jaettavaa ja sosiaalista ruokaa.

”Nipottaminen ja pönöttäminen pois. Ei fine diningiä”, summaa yrittäjä Jouko Rajanen. Kolmikko istahti Uuden Rovaniemen pyynnöstä lounaalle juttelemaan paikallisesta ravintolakulttuurista. Lapland Hotelsin keittiöpäällikkö, Cafe & Bar 21:n omistaja ja Choco Delin yrittäjä ovat yhtä mieltä siitä, mitä Rovaniemelle tarvittaisiin lisää.

Kaupunki kaipaa persoonallisia ravintoloita, joista saa huolellisesti valmistettua ruokaa kohtuuhintaan. Tarjolla olisi yksinkertaista katuruokaa lyhyeltä listalta. Paikkoihin voisi lähteä yllättäen arki-iltana ilman erityistä syytä.

Ravintoloita pyörittäisivät yksityiset yrittäjät ja ne panostaisivat niin makuun kuin annosten ja ravintolan ulkonäköönkin. Ruoka voisi olla mitä vain, mutta maku olisi viimeisen päälle kunnossa. Annoksia löytyisi gluteenittomille, vegaaneille ja muille erikoisruokavalioille.

Millaisen ravintolan Tero Mäntykangas perustaisi Rovaniemelle, jos rahasta ei tarvitsisi huolehtia? Keittiöpäällikkö kertoo videolla.

Rovaniemelle on parin viime vuoden aikana putkahdellut useita uusia ravintoloita ja ruokakulttuurin kehittymistä on kehuttu blogeissa.

Kehitystä kaupungin ravintolakulttuurissa näkee myös Eskelinen.

”On alettu panostaa siihen, mitä tarjotaan ja miltä se näyttää. Ennustan, että viiden vuoden sisään tullaan ottamaan iso harppaus eteenpäin.”

Matkailu on merkittävä tulonlähde ravintoloillekin ja edesauttaa niiden kehittymistä. Eskelinen uskoo, että se tuo kaupunkiin jatkossa spesifeihin ruokakulttuureihin keskittyviä paikkoja. Ensisijaisesti pitäisi silti ajatella paikallisia. Esimerkiksi 21:ssä 70 prosenttia ajasta palvellaan rovaniemeläisiä.

”Somenäkyvyys tulee, kun paikalliset hypettävät ravintolaa.”

Viisihenkinen työporukka istahtaa keskiviikkona lounaalle ravintola Rokaan. He käyvät ravintoloissa lounaalla joka arkipäivä ja välillä syömässä viikonloppuisinkin. Porukka on tyytyväinen keskustan tarjontaan, eikä kaipaa kaupunkiin mitään tiettyä ravintolaa.

”Täällä on monipuolisesti ravintoloita. Joka makuun löytyy jotain”, kehuu Iida Hynynen. ”Viime aikoina on tullut paljon uusia”, lisää Markus Niemonen.

Lounaalla. Marjo Koivumaa, Iida Hynynen, Markus Niemonen, Tuija Nikkeri ja Lea Korkiakoski ovat tyytyväisiä keskustan ravintolatarjontaan.

Kuva: Greta Virranniemi

Niemonen on periaatteessa alan ammattilaisetn kanssa samaa mieltä siitä, että kaupungissa voisi olla enemmän persoonallisia ravintoloita.

”Toisaalta nykyiset erottuvat edukseen, kun ei ole kauheasti sellaisia”, Niemonen pohtii.

Kovin suuria kehuja kaupungin ravintolakulttuuri ei vielä kolmikolta saa, vaikka tarjontaa on paljon ja erilaista.

Kun Mäntykangas haluaa viedä Etelä-Suomesta tai ulkomailta saapuneet vieraat syömään, pitää hänen miettiä sopivaa paikkaa pitkään. Pari helmeä nousee mieleen. Ongelmaan törmää myös Rajanen, kun hän haluaa lähteä nelilapsisen perheensä kanssa ulos syömään kohtuuhintaan.

Monelta rovaniemeläiseltä ravintolalta puuttuu persoonallinen ja huolellisesti mietitty ilme ja makumaailma, joka houkuttelisi asiakkaita, kolmikko pohtii. Lisäksi monet kuuluvat yhä ketjuihin, jotka Eskelisen mukaan vievät liiketilaa yksityisiltä yrittäjiltä.

”Ehkä täällä ei ole tarpeeksi persoonia, jotka tekisivät”, Mäntykangas miettii.

Isoihin kaupunkeihin kuten Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle avataan tuon tuosta mielenkiintoisin konseptein varustettuja ravintoloita. On munapaikkaa ja vegaanipaikkaa. Siksi myös uusien ruokapaikkojen perustajien pitää siellä miettiä konseptiaan tarkkaan, kolmikko pohtii.

Kaikille Rovaniemen ravintoloille ei ole kysyntää, uskovat kaikki kolme. Ravintoloita ei ole liikaa, mutta toimijat eivät tee omaa tuotettaan tarpeeksi hyvin, he toteavat. Pahin vihollinen ei ole naapurin ruokapaikka vaan kotisohva, Eskelinen kuvaa.

”Tänä päivänä ei voi fuskata. Moni kotikokki tekee parempaa ruokaa kuin moni ravintolakokki”, Mäntykangas toteaa.

Kolmikko peräänkuuluttaa alan ihmisten yhteistyötä, koska se parantaa lopputulosta.

”Reseptit eivät synny tyhjästä eikä niitä säilytetä enää kassakaapissa”, Mäntykangas sanoo.

”On hyvä, että tulee kilpailua. Se kannustaa kehittymään”, Rajanen lisää.

Matkailukin avartaa. Muiden annoksia maistelemalla oppii, miten herkullinen annos rakentuu.

”Moni kokki luulee tekevänsä todella hyvää ruokaa, mutta ei tiedä paremmasta. Tiedät ja maistat asiat sitä paremmin mitä enemmän syöt, olet kiinnostunut ja seuraat alaa”, Mäntykangas summaa.