Haaveissa uniikki arvokiinteistö Rovaniemen keskustasta?
Arkkitehdin suunnittelemassa talossa on reilusti tilaa ja muunneltava pohjaratkaisu. Sijaitsee puistomaisessa ympäristössä, mutta silti kaikkien palveluiden äärellä. Valoisa ja klassisen tyylikäs kokonaisuus, joita on harvoin tarjolla. Remonttitaitoisen miljardöörin unelma!
Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) heitti viime viikolla ilmaan raflaavan ajatuksen, jonka hän tiesi takuuvarmasti herättävän keskustelua. Autto kysyi, voisiko Rovaniemen kaupungintalon vaikkapa myydä, jotta talon vaatimaa peruskorjausta ei tarvitsisi kustantaa rovaniemeläisten veronmaksajien rahoilla.
Peruskorjauksen arvioidaan maksavan jopa 30 miljoonaa euroa. Hintaa nostaa se, että talo on Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon suunnittelema ja remontti on tehtävä Aallon kädenjälkeä kunnioittaen. Toteutuessaan peruskorjaus olisi yhdistyneen Rovaniemen tähän asti suurin yksittäinen investointi.
Monen mielestä monumentaalinen kaupungintalo on täysin turha pytinki. Tämä näkyy myös Uuden Rovaniemen Facebook-kyselyssä, jonka 545 vastaajasta 78 prosenttia on sitä mieltä, että kaupungintalo pitäisi mieluummin myydä kuin korjata. Jotkut vastaajat ehdottavat sisäilmaongelmien ratkaisuksi jopa talon purkamista.
On totta, että aika on tavallaan ajanut kaupungintalon ohi. Kaupungin työntekijät ja päättäjät eivät tarvitse ympärilleen näin järeää linnaketta, sillä nykyään sekä palveluita että päätöksentekoa halutaan tuoda lähemmäksi tavallisia kansalaisia.
Kaupungintalolla on kuitenkin merkittävä kulttuurihistoriallinen arvonsa sekä itsenäisenä rakennuksena että osana Rovaniemen Aalto-kokonaisuutta. Tätä arvoa ei voi kiistää kuten ei myöskään sitä, että kaupungin velvollisuus on pitää huolta arvo-omaisuudestaan.
Päättäjät ovat aivan oikein linjanneet, että koulujen ja päiväkotien kunnostamisen pitää mennä nyt muiden remonttien edelle. Kaupungintalon remonttia ei voi kuitenkaan kokonaan hyllyttää siinä toivossa, että talo saataisiin joskus myytyä jollekin upporikkaalle kulttuurihistorian harrastajalle.
Talon peruskorjaus pitää suunnitella niin, että talo saadaan jatkossa kaupunkilaisten aktiiviseen käyttöön ja sinne voidaan ottaa myös vuokralaisia. Remonttirahat eivät ole hukkaan heitettyjä, jos kaupungintalosta tulee kaupunkilaisten talo.
Kirjoittaja on Uusi Rovaniemi -lehden päätoimittaja.