Rovaniemellä on kuntavaalien alla puitu ahkerasti paikallisia kysymyksiä, joiden ratkaiseminen kuuluu kuntapäättäjille. Tapetilla ovat olleet muun muassa uimahallin paikka, kouluverkko, koulujen sisäilmaongelmat, liikennejärjestelyt ja hiihtolatujen huolto.
Keskustelu houkuttelee ihmisiä vaaliuurnille, sillä ratkaisut vaikuttavat kuntalaisten arkeen, uskoo Rovaniemeläinen politiikan tutkija, Lapin yliopiston valtio-opin lehtori Petri Koikkalainen.
”Tällaiset asiat ovat olleet esillä ehkä enemmän kuin edellisten kuntavaalien alla”, hän pohtii.
”On hyvä puhua kunnalliseen päätöksentekoon kuuluvista asioista. Puolueet ovat tarttuneet hyvin paikallisiin asioihin ja näissä vaaleissa julkisuus on ollut kuntavaaleja palvelevaa.”
Koikkalainen näkee kasvavaa kiinnostusta yhteisiin asioihin myös valtakunnallisesti. Esimerkiksi keskustelu sote-uudistuksesta saattaa hänen mukaansa houkutella äänestämään.
”Se on paradoksaalista, koska palveluita ollaan viemässä pois kunnilta”, hän naurahtaa.
Hän lisää, että sote-uudistus ei ole valmis ja nyt valittavat kuntapäättäjät vaikuttavat kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisäksi he voivat nousta maakuntapäättäjiksi.
Kuntavaalien äänestysaktiivisuus on laskenut pitkään, mutta nyt Rovaniemellä on suunnattu vaaliuurnille hieman edelliskertaa ahkerammin. Ennakkoäänestämässä kävi alustavan tiedon mukaan 1,7 prosenttia useampi äänioikeutettu rovaniemeläinen kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa.
Erityisesti kasvoi sunnuntaina ennakkoäänestäneiden määrä, joka nousi 141:stä 462:een. Keskusvaalilautakunnan sihteeri Ville Vitikka arvelee ison eron johtuvan siitä, että sunnuntaina auki ollut äänestyspaikka vaihtui kaupungintalolta Prismaan.
”Tämä luo uskoa, ettei äänestysprosentti ainakaan tipahtaisi edellisistä kuntavaaleista. Toivon, että se nousisi”, Petri Koikkalainen kommentoi.
Hän muistuttaa, että äänestysintoon vaikuttavat monet tekijät, eikä kukaan voi kertoa kaiken kattavaa selitystä äänestysprosentin kasvulle.
Ennakkoääniä oli Rovaniemellä kertynyt maanantai-iltaan mennessä yli kaksi prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin, mutta siitä ei vielä voi vetää suoria johtopäätöksiä lopullisesta innosta vaaliuurnille. Edellisvaaleissa Rovaniemellä äänestettiin ennakkoon yli neljä prosenttia vilkkaammin kuin koko maassa, vaikka lopullinen äänestysinto oli yli kaksi prosenttia keskivertoa alhaisempi.
”Maaseudulla äänestetään aina enemmän ennakkoon, koska matkat äänestyspaikoille ovat pitkiä”, Koikkalainen perustelee.
Puolueiden ehdokasasettelu saa Koikkalaiselta kiitosta, mikäli äänestysprosentti todella kääntyy nousuun. Rovaniemi on hänen mukaansa sen verran pieni kaupunki, että ääni lähtee herkästi tutulle ehdokkaalle.
”Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuuteen vaikuttaa pitkälti se, löytyykö ehdokas, joka puhuttelee. Puolueen jäsenkirjaa katsotaan vähemmän kuin eduskuntavaaleissa.”
Rovaniemeläiset ehdokkaat ovat laittaneet pystyyn puoluerajat ylittäviä kimppoja, joita voi vaikka kutsua kotiin keskustelemaan. Koikkalainen ei usko, että ne lisäävät suuresti hinkua vaaliuurnille, vaan kartuttavat lähinnä ehdokkaiden henkilökohtaista äänisaalista.
”Ehdokkaita kotiinsa kutsuvat ovat aktiivisia ja äänestäisivät todennäköisesti joka tapauksessa.”
”Silti toiminta on kannatettavaa. Ehdokkaat pääsevät esille ja kansalaiset kyselemään heiltä.”
Koikkalainen ei näe yksittäistä trendiä, joka kääntäisi äänestysinnon nousuun kuntavaaleissa. Politiikka on kuitenkin isojen kuvioiden kuten Brexitin ja Donald Trumpin myötä palannut ihmisten huulille, hän sanoo.
”Ihmiset puhuvat politiikkaa enemmän kuin viisi-kymmenen vuotta sitten. Vaikea sanoa, johtaako se äänestysaktiivisuuden kasvuun. Se voi myös luoda pettymystä politiikkaan. On liian aikaista arvioida, kumpi impulssi on vahvempi.”
Into kasvaa
Suomessa annetut kuntavaalien ennakkoäänet, jotka tulevat Rovaniemelle, prosentteina äänioikeutetuista rovaniemeläisistä:
Vuonna 2012: 28,9 %
Vuonna 2017: 30,6 %
Äänestysprosentit 2012 Ennakkoon koko maassa 24,7 %, Rovaniemellä 28,9 %
Yhteensä koko maassa 58,3 %, Rovaniemellä 56 %