Digitaaliset pelit ovat niitä tuntevalle aikuiselle kasvatuksellinen voimavara, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n erityisasiantuntija Inka Silvennoinen.

Pelit voivat hänen mukaansa opettaa lapsille ja nuorille esimerkiksi yhteistyötä ja pettymysten sietämistä turvallisessa ympäristössä. Pelit auttavat myös vanhempia keskustelemaan lastensa kanssa erilaisista niihin liittyvistä aiheista, kuten päätösten vaikutuksista muihin ihmisiin tai varastamisen eettisyydestä.

"Yhdessä pelaaminen voi olla lapselle ja vanhemmalle kivaa yhteistä tekemistä, jopa yhteinen harrastus", Silvennoinen toteaa.

Hän lisää, että pelaaminen voi olla myös luovuuden ja mielikuvituksen lähde, joka kannustaa uudenlaiseen tekemiseen ja toimii leikkien innoittajana kuten elokuvat, sarjakuvat ja kirjatkin.

Monet vanhemmat ovat kuitenkin huolissaan jälkikasvunsa liiallisesta pelaamisesta. Silvennoisen mukaan vanhemmat kokevat usein, että eivät tiedä riittävästi digitaalisista peleistä.

Hän muistuttaa, että lähes kaikki kouluikäiset pelaavat ainakin satunnaisesti.

"Pelaaminen on nykyaikaa ja pelikasvatus osa tämän päivän kasvatusta."

Silvennoinen puhuu nuorten pelaamisesta ja pelikasvatuksesta ensi viikon tiistaina nuorisokeskus Mondella. Koulutuksessa keskustellaan tietokone- konsoli- ja mobiilipeleistä.

Pelaaminen kehittää esimerkiksi kielitaitoa, avaruudellista hahmottamista ja sosiaalisia taitoja, Silvennoinen listaa.

Pelaaminen on yhä sosiaalisempaa ja monelle sosiaaliset suhteet ovat tärkeä syy pelaamiselle.

"Pelien avulla voidaan luoda ja pitää yllä tärkeitä ihmissuhteita", Silvennoinen sanoo.

"Monelle pelaaminen on tavoitteellinen harrastus ihan kuten jalkapallo tai viulunsoitto."

Täysin perättömiä vanhempien huolet eivät ole. Pelien sisällöt saattavat Silvennoisen mukaan olla haitallisia lapselle, joka pelaa ikäkehitykselle sopimattomia pelejä. Hän muistuttaa, että pelien ikärajat on asetettu lasten suojelemiseksi ja niitä tulee noudattaa.

"Vääränlaiset sisällöt saattavat aiheuttaa lapsessa pelkoa, ahdistusta tai painajaisia."

Lisäksi pelaamiseen voi Silvennoisen mukaan kulua niin paljon aikaa, että se alkaa haitata muuta elämää.

"Etenkin pienten lasten ajantaju on vielä kehittymätön ja sen suhteen tarvitaan aikuisen tukea ja ohjausta."

Silvennoinen lisää, että perheissä on hyvä olla selkeät säännöt peleihin liittyvästä rahankäytöstä etenkin uudenlaisten maksulogiikoiden suhteen.

Suurin osa pelaamisen haitoista on Silvennoisen mukaan ohimeneviä ja ratkaistavissa pienillä käytännön toimilla, kuten riittävillä tauoilla, oikeanlaisella valaistuksella ja paremmalla ergonomialla.

"Pelikasvatus ei ole pelkkää rajoittamista. Tavoitteena on, että lapsi tai nuori oppii itse ymmärtämään, mikä on sopivasti pelaamista ja mikä sen rooli on omassa elämässä", Silvennoinen sanoo.

"Tasapainon löytäminen pelaamisen ja muun elämän välille on tärkeää. Pelaaminen on elämää rikastuttava asia, mutta sen rinnalla pitää olla myös muita harrastuksia ja tekemistä."

Kuinka puhua pelaamisesta? -koulutus 15.11. klo 17–19 nuorisokeskus Mondella. Ilmoittautuminen viimeistään 10.11. tanja.sallinen@rovaniemi.fi.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös