Uusi Rovaniemi

Kuin kotiin palaisi: Miika Muranen rakastui teatteriin pikkupoikana Rovaniemellä – syksyllä hänestä tulee Rovaniemen teatterin johtaja

Pekka Aho
Lappia-talo on Miika Muraselle tuttu lapsuudesta saakka. "Kävin usein teatterissa ja saatoin katsoa samat esitykset jopa kymmeniä kertoja."

Lappia-talo on Miika Muraselle tuttu lapsuudesta saakka. "Kävin usein teatterissa ja saatoin katsoa samat esitykset jopa kymmeniä kertoja."

Leena Talvensaari

Viime kevät jää Miika Murasen mieleen loppuelämäksi.

Muranen oli vihdoin toteuttamassa pitkäaikaisen unelmansa ja valmistumassa näyttelijäksi Teatterikorkeakoulusta. Hän oli jo tehnyt päätöksen keskittyä lähivuodet pelkästään näyttelijäntyöhön, kun yhteydenotto Rovaniemeltä muutti suunnitelmat.

– Yhtäkkiä olinkin lupautunut taiteelliseksi johtajaksi Rovaniemen teatteriin. Olin hämmentynyt, kun niin isoja asioita tapahtui yhtä aikaa.

Muranen muistelee puolen vuoden takaisia tapahtumia työhuoneessaan Lappia-talossa. Hänen kolmivuotinen kautensa Rovaniemen teatterin - Lapin alueteatterin taiteellisena johtajana alkaa vasta ensi vuoden elokuussa, mutta hän suunnittelee silti jo syksyn ohjelmiston. Siksi hän vietti viime viikon Rovaniemellä, katsoi teatterin nykyisen ohjelmiston ja tapasi henkilöstöä.

Rovaniemen teatteri on sinänsä Muraselle hyvinkin tuttu, sillä juuri siellä hän on saanut ensikosketuksensa teatteriin. Muranen asui lapsena Rovaniemellä ja istui usein Rovaniemen teatterin katsomossa. Jotkut esitykset hän kävi katsomassa kymmeniä kertoja ja teki niistä omia versioita kotona.

Tällä oli merkitystä, kun Muranen harkitsi, ottaako vastaan tarjotun johtajanpestin. Päätös ei ollut itsestäänselvä.

– Totta kai mietin tehtävän haasteellisuutta, mutta myös elämäntilannettani. Olen asunut pitkään Tampereella ja pyörinyt eteläisen Suomen teatteriympyröissä. En ehkä olisi lähtenyt siirtämään elämääni pois Tampereelta, ellei Rovaniemi olisi kotiseutuani.

Rovaniemellä Murasen myönteinen päätös otettiin vastaan helpotuksesta huokaisten. Se laittoi pisteen viime talven merkilliselle jupakalle, jonka seurauksena Kari Väänänen irtisanoutui teatterin taiteellisen johtajan tehtävästä.

Valtaosa teatterin henkilöstöstä olisi halunnut Väänäsen jatkavan, mutta oli myös niitä, jotka iloitsivat Väänäsen lähdöstä. Miika Muranen kelpasi koko henkilöstölle. Esimerkiksi näyttelijät olivat yksimielisesti hänen valintansa takana.

Muranen sanoo, ettei hän halua ottaa kantaa viime talven tapahtumiin, koska on niiden suhteen täysin ulkopuolinen. Mieluummin hän katsoo eteenpäin.

– Ennen kaikkea toivon, että pystyn kirkastamaan teatterin funktiota sekä talon sisällä että sen ulkopuolella. Teatteri on yleisöään varten eli rovaniemeläisiä ja koko Lapin aluetta varten. Yleisö tulee aina ensin.

Rovaniemen teatterin henkilöstössä on yhä niitä, jotka muistavat Miika Murasen innokkaana pikkupoikana Lappia-talon katsomosta. Jo silloin Murasen haaveena oli päästä katsomosta näyttämölle.

Lukion jälkeen Muranen haki peräti seitsemän kertaa opiskelemaan näyttelijäntyötä Teatterikorkeakouluun ja Tampereen yliopiston näyttelijäntyönlaitokselle, mutta ovet eivät auenneet. Teatterikorkean ohjauksen koulutusohjelmaan hän pääsi ensiyrittämällä vuonna 2006.

Muranen valmistui ohjaajaksi vuonna 2009, ja työtahti on ollut kiivas. Vajaan kymmenen vuoden aikana Muranen on ohjannut yhteensä nelisenkymmentä tuotantoa.

Kolmisen vuotta sitten Muranen palasi Teatterikorkeakouluun, tällä kertaa näyttelijäntyön maisteriohjelmaan. Taustalla oli leipääntymisen tunne: teatterista oli tullut hänelle vain työtä.

– Näytteleminen oli se juttu, minkä takia alunperin halusin teatteriin. Ajattelin, että näyttelemisen kautta löydän tekemisen palon uudelleen, ja niin onneksi kävikin.

Pekka Aho

Yleisön kohtaaminen on Miika Muraselle tärkeää. "Näyttelijän työssä se on niin konkreettista. Esiripun avautuessa aina hoksaa, että ai niin, tämä on se syy, miksi näitä tehdään."

Tekemisen palo on syntynyt ennen kaikkea yleisön kohtaamisesta. Muranen sanoo, että ohjatessa yleisö helposti unohtuu, sillä ohjaaja käy yleensä katsomassa vain produktion pari ensimmäistä esitystä.

– Tajusin, että ohjaamisen myötä minulta on jäänyt uupumaan kokemus siitä, kenelle oikein teen teatteria. Näyttelijän työssä se on niin konkreettista. Esiripun avautuessa aina hoksaa, että ai niin, tämä on se syy, miksi näitä tehdään.

Näyttelemistä Muranen aikoo jatkaa myös Rovaniemellä. Hänen johtajan pestiinsä sisältyy kaksi taiteellista työtä vuodessa, ja Muranen suunnittelee, että toinen niistä olisi ohjaus ja toinen näyttelijäntyö.

– En tietenkään vielä tiedä, miten se onnistuu ajankäytöllisesti, mutta en voi kuvitella, että laittaisin näyttelijyyden kokonaan tauolle kolmeksi vuodeksi. Pidän näyttelemistä tärkeänä myös johtamisen kannalta: esimiehen on välillä hyvä tehdä sitä työtä, mitä alaisetkin tekevät.

Kari Väänänen ehti johtaa Rovaniemen teatteria kolme näytäntövuotta ja nosti teatterin katsojalukuja yli 10 000 katsojalla. Väänäsen viimeisenä näytäntövuonna teatteri saavutti 2000-luvun ennätyksen, lähes 37 000 katsojaa.

Miika Muranen pitää lukua kovana ja tietää, että teatterissa on tehty sen eteen todella paljon työtä. Hän muistuttaa, että jossakin vaiheessa tulee vastaan raja: pienellä henkilöstöllä esitysten määrää ei voi lisätä loputtomiin.

– Teattereissa kautta linjan ollaan nyt äärirajoilla. Vaatimukset katsojamäärien ja lipputulojen suhteen kasvavat koko ajan, mutta samaan aikaan henkilökuntaa vähennetään. Tämä on ristiriitaista.

Muranen sanoo, että taiteellinen työ tarvitsee reunaehdot, mutta jatkuvasti kiristyvät tehokkuusvaatimukset eivät lisää luovuutta eivätkä välttämättä myöskään paranna taloudellista tulosta.

– Uskon vahvasti siihen, että teattereihin pitäisi satsata nykyistä enemmän rahaa sen takia, että ne myös tuottaisivat enemmän rahaa. Supistamalla teattereiden tulos ei nouse.

Rovaniemen teatterissa henkilöstön vähyys vaikuttaa muun muassa siihen, ettei siellä pystytä täysin hyödyntämään Lappia-talon kolmea näyttämöä. Tämä on Murasen mielestä harmillista.

– Talo on upea, mutta ilman ihmisiä tiloilla ei ole funktiota. On tuhlausta, jos kolmesta näyttämöstä pystytään käyttämään vain kahta.

Rovaniemellä päävastuun teatterin taloudesta kantaa toiminnanjohtaja Sari Alatalo. Taiteellinen johtaja vastaa teatterin ohjelmistosta ja sitä kautta myös katsojaluvuista. Millä keinoilla Miika Muranen aikoo täyttää Rovaniemen teatterin katsomot?

– Paikalliset aiheet ja myös musikaalit ovat vetäneet täällä hyvin. Molempia varmaan tehdään edelleen, mutta toki paikallisuutta voi lähestyä monella tavalla. Myös kansainvälinen teos voi olla teemoiltaan paikallinen.

Muranen korostaa, että pienessä teatterissa jokaisen tuotannon täytyy olla merkityksellinen ja täysipainoinen. Välipaloja ei ole varaa tehdä.

– Minulle tarina on pääasia. Jokaisessa jutussa täytyy olla tarina, jonka vuoksi se kannattaa tuoda näyttämölle.

Omiin ohjaustöihinsä Muranen lupaa tunnevoimaisuutta: hän sanoo olevansa suurien tunteiden ystävä.

– Teatterissa jos missä on lupa olla melodramaattinen, vaikka nyt muutoin eletäänkin kylmää ironian aikaa. Teatterin pimeässä katsomossa voi tuntea jotain yhdessä mutta silti yksityisesti.

Miika Muranen

35-vuotias ohjaaja ja näyttelijä.

Syntynyt 1983 Tervolassa, asunut lapsuutensa sekä Tervolassa että Rovaniemellä.

Valmistui teatteritaiteen kandidaatiksi Teatterikorkeakoulun ohjauksen koulutusohjelmasta 2009 ja teatteritaiteen maisteriksi näyttelijäntyön maisteriohjelmasta 2018.

Työskennellyt pääasiassa ohjaajana: ohjannut vuodesta 2006 lähtien yhteensä lähes 40 näytelmää.

Tunnetaan etenkin musikaalien ohjaajana.

Pestattiin Rovaniemen teatterin - Lapin alueteatterin taiteelliseksi johtajaksi kutsumenettelyllä. Aloittaa työnsä 1.8.2019. Sopimus on kolmevuotinen ja lisäksi siihen kuuluu kaksi optiovuotta.


Kommentit (1)

  • Korkeakoulutettu

    Tervetuloa ja onnea uudelle uralle!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Lue myös