Kiin­teis­töil­le mah­dol­li­ses­ti muo­vin­ke­räys­vel­voi­te – jä­te­huol­to: "Ouluun me­ne­väs­tä polt­to­kuor­mas­ta yli 20 pro­sent­tia on muovia"

Hessuntorin muovipakkausten keräyspiste poistuu perjantaina. Pisteestä vastaavan Suomen Pakkauskeräys Rinki Oy:n mukaan piste poistetaan logistiikkasyistä.

Kuva: Anni Happonen

Kaupungin jätehuollosta vastaava Napapiirin Residuum haluaisi tehostaa kotitalouksien muovipakkausten keräystä Rovaniemellä. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Torvisen mukaan Residuum on jättänyt kaupungille aloitteen kaupungin jätehuoltomääräysten päivittämisestä.

Residuum on ehdottanut, että yli viiden huoneiston kiinteistöt velvoitettaisiin järjestämään alueelleen oman muovinkeräyksen. Tällä hetkellä kiinteistöt voivat järjestää oman muovinkeräyksen vapaaehtoisesti.

Torvisen mukaan liian suuri osa kierrätettävistä jätteistä menee yhä Ouluun poltettavaksi.

– Koko Lapin alueelta Ouluun menevästä polttokuormasta yli 20 prosenttia on biojätettä ja yli 20 prosenttia muovia. Nämä osuudet pitäisi ehdottomasti saada pienemmiksi, ja siinä kiinteistökohtaiset muovinkeräysastiat kyllä auttaisivat, hän kertoo.

Kaupungin jätehuoltojaoston esittelijä ja kaupungininsinööri Olli Peuraniemi kertoo, että Pellon, Ranuan ja Rovaniemen jätehuoltomääräyksiä aletaan päivittää talven aikana ympäristövalvonnan viranomaisten kanssa. Aikaisemmat jätehuoltomääräykset astuivat voimaan vuoden 2014 alussa.

– Myös muovinkeräysasia tulee samalla käsittelyyn. Tarkemmasta aikataulusta en osaa vielä sanoa. Muovinkeräysasia vaikuttaa olevan ajankohtainen koko Suomessa, Peuraniemi kertoo.

Rovaniemi valittiin viime vuonna kymmenen muun kunnan ohella Kierotalouden edelläkävijä -hankkeeseen. Hankkeessa mukana olevien kuntien tavoitteena on muun muassa se, että sen yhdyskuntajätteestä kierrätettävien materiaalien osuus olisi vähintään 55 prosenttia vuoteen 2023 mennessä. Kierrätettävien materiaalien joukkoon kuuluu muun muassa metalli, kartonki, muovi, elektroniikkajäte ja biojäte.

Viime vuonna kierrätettävien jätteiden osuus oli Torvisen mukaan 42 prosenttia.

– Tavoitteesta puuttuvat 13 prosenttia tarkoittaa, että polttoon menevästä kuormasta pitäisi kierrättää vuositasolla vielä noin 6,5 miljoonaa kiloa jätettä nykyistä enemmän, hän kertoo.

Muovinkeräys herätti keskustelua viime viikolla, kun keräyksestä vastaava Suomen Pakkauskeräys Rinki Oy ilmoitti poistavansa Hessuntorin muovipakkausten keräyspisteen. Jatkossa muovipakkausten keräyspisteitä on Rovaniemellä Prisman ja K-citymarketin yhteydessä sekä Napapiiri Residuumin Ekokieppi-jäteasemalla Alakorkalossa.

Rinki Oy:n aluepäällikön Harri Patanan mukaan Hessuntorin muovipakkauskeräyksen poisto johtuu jätehuollon logistiikkasyistä.

– Koska muovipakkausten keräyspisteitä on Rovaniemellä niin vähän, jätteenkuljetuksen kannalta on tehokkaampaa, että keräys on keskitetty kahteen isompaan keskukseen ja puristimilla toteutettavaksi. Katsoimme, että suurimmat käyttäjämäärät saavutetaan hypermarkettien yhteydessä.

Hessuntorin muovinkeräyssäiliöt ovat pintakeräysastioita, jotka eivät purista sinne kertynyttä muovia. Prisman ja K-citymarketin muovinkeräysastiat sen sijaan tiivistävät muovijätteen puristimella.

– Hessuntorin säiliöön mahtuu muovijätettä vain noin sata kiloa, kun Prisman ja K-citymarketin puristinsäiliöihin mahtuu jopa neljä tuhatta kiloa, Patana kertoo.

Patanan mukaan keräyspisteen poistamisen aiheuttama some-keskustelu on huomattu.

– Ymmärrämme, että asia harmittaa.

Muovinkeräystä koskevien säädösten mukaan jokaisessa yli 10 000 asukkaan taajamassa tulee olla vähintään yksi muovinkeräyspiste. Rovaniemen keräyspisteiden sijoittelu on aiheuttanut närkästystä, koska autottomalle supermarkettien kierrätyspisteet voivat olla kaukana. Moni ihmettelee, miksei keskustassa ole yhtään muovinkeräyspistettä.

– Kunnolliset pisteet ja säiliöiden tyhjennyskalusto vaativat paljon tilaa, jota keskustoissa on yleensä niukasti. Keskustoissa valvotaan tarkkaan myös kaupunkikuvaa, Patana kertoo.