Uusi ruo­ka­suo­si­tus kuusi munaa kuu­kau­des­sa ei pelota yli­tor­nio­lais­ta Janne Barskia – munat myydään suo­ra­myyn­ti­nä lä­hi­ruo­ka­ren­kaal­le

Janne Barsk pitää yhtä lapin ainoista kanaloista Ylitorniossa. Vanhat kanat ovat juuri lähteneet vaihtoon ja Janne pakkaa vielä niiden viimeisiä munia. Uuden kanat tulevat viiikon päästä. Ennen sitä pitää kanala saada puhdistettua ja laitteet huollettua.

Kuva: Jouni Porsanger

Kananmunantuottaja Janne Barsk uskoo, että kuluttajat arvostavat lappilaista lähikananmunaa myös jatkossa ja syövät niitä oman harkintansa mukaan.

Ylitorniolaisen Kangaskosken kanalan tuottamien kananmunien menekkiä ei Barskin mielestä notkauta vasta julkaistu suositus, jonka mukaan kananmunia saisi syödä vain kuusi munaa kuukaudessa.

WWF:n antama suositus perustuu kansainvälisen tiedeyhteisön näkemykseen siitä, millainen on terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä ruokavalio.

Barsk epäilee, onko viisasta pelotella ihmisiä loputtomilla uutisilla ilmastouhista.

– Ympäristöasiat ovat totta kai tärkeitä. Eniten toivon, että suomalaiset vaikuttaisivat ympäristö- ja ilmastokysymyksiin ostamalla kotimaisia elintarvikkeita ja raaka-aineita. Ruuan kuljetus kaukomaista ei ole mitenkään päästötöntä.

Munat viedään suoraan kuluttajille

Janne Barsk itse osallistuu ilmasto- ja ympäristötalkoisiin järkeistämällä kananmunien kuljetusmatkoja.

Hän ajaa pitempiä matkoja enää noin kerran viikossa ja vie kananmunia esimerkiksi REKO-lähiruokarenkaiden jakotilaisuuksiin.

Ostajien ei tarvitse välttämättä enää ajaa yksityisautoilla Mellakosken perukoille.

Maatilan pihapiiri onkin tämän myötä rauhoittunut siitä, kun Barsk aloitti kananmunantuottajana noin viisi vuotta sitten.

Tällä hetkellä Barsk ei tarjoa Kangaskosken kananmunia kauppoihin. Poikkeuksena on Piimätien puoti Ylitorniolla.

Kanojen hyvinvointi tärkeää

Kangaskosken kanalan väki syö kotimaista kauraa ja saa lisäravinteet teollisesta rehusta. Kanojen hyvinvointia Barsk seuraa herkeämättä.

Kun kaikki sujuu kanalassa hyvin, ehtii tuottaja tehdä lomitustöitä karjatiloilla.

Tuotannon laajentamista hän miettii pitkällä tähtäimellä. Ylitorniolla on toinenkin kanala, isompi kuin Barskilla.

EU:n mittapuulla molemmat kanalat ovat pieniä.

– Kaksi meidän kokoluokan kanalaa tänne mahtuu. Jos uusia suurempia tuottajia tulee, ei tämä enää kannata, Janne Barsk toteaa.

Kanala siivotaan ennen uusia tulokkaita

Kangaskosken lattiakanalassa on parhaillaan viikon mittainen tuotannon seisokki.

Ikääntyneet kanat on haettu pois ja vuorossa on kanalan perusteellinen siivoaminen.

Tuhat uutta kananuorikkoa on pian tulossa rekkakyydillä varsinaissuomalaisesta kasvattamosta.

Sitä ennen täytyy Janne Barskin vielä ehtiä kuivattaa pestyt ja desinfioidut tilat perusteellisesti.

Etenkin tilojen kuivaaminen on tulokkaiden hyvän elämän kannalta elintärkeää.

– Joka nurkan pitää olla rutikuiva. Uusien kanojen mukana voi tulla kanapunkkeja, jotka löytävät kostean paikan ja pesivät sinne. Kanapunkki aiheuttaa kanoille anemiaa ja muninnan heikentymistä, Barsk kertoo.

Kolmen viikon päästä nuorikot jo munivat

Koko parven vaihtaminen uuteen kuuluu kanalan vuodenkiertoon, koska ikääntyvä kana alkaa syödä enemmän kuin tuottaa.

Barsk sanoo pitävänsä samat kanat puolentoista vuoden ajan, jolloin vaihtoajaksi tulee joko kevät tai syksy.

Kanankakkaa kertyy puolessatoista vuodessa kymmenien senttien korkuinen mukavan lämmin patja, jonka siivoaminen sisätiloista ulos odottavalle lavalle on erittäin haiseva työvaihe.

– Patjaa hämmentäessä tulee pää kipeäksi ammoniakin hajusta.

Kolmen viikon kuluttua saapumisestaan on tuhat uutta kananuorikkoa jo hyvässä munintavaiheessa. Parven munat menevät lähes kokonaan kaupaksi suoramyyntinä.

WWF joustaa hieman suosituksissaan

Ruokatieto-yhdistyksen keräämän tilaston mukaan suomalaiset popsivat henkeä kohden kilon verran kananmunia kuukaudessa eli noin kahdeksantoista munaa.

WWF:n hiljattain julkaisemaan uuteen suositukseen verrattuna määrä on kolminkertainen.

Terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä määrä olisi kuusi munaa kuukaudessa.

Jos suositusta aletaan yleisesti noudattaa, tippuu suomalaisten kilon kananmunan nauttiminen alle 400 grammaan kuussa.

Suositusta on hämmästelty, sillä kananmunan on katsottu olevan ravinteellisesti ja ympäristöllisesti tasapainoinen proteiinin lähde.

WWF:n johtava ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää korostaa, että ruokasuositukset perustuvat tämän vuoden alussa julkaistuun EAT-Lancet Comission -raporttiin.

Raportin takana on laajan kansainvälisen tiedeyhteisön näkemys siitä, millainen on terveellinen ja ympäristön kannalta kestävä ruokavalio.

Valkeapää huomauttaa suositeltujen kananmunien määrään vaikuttavan broilerin määrä ruokavaliossa.

– EAT-Lancetin mukaan kananmunia voi lisätä ruokavaliossa, jos vähentää broilerin syöntiä tai ei syö sitä ollenkaan. Raportin mukaan kuukaudessa voi syödä 22 kananmunaa, jos ei syö broileria lainkaan.