Entinen suurlähettiläs, professori Alpo Rusi jatkaa 2000-luvun alun perusteettomaksi osoittautuneen vakoiluepäilynsä taustojen penkomista. Tuoreessa kirjassa Rusi katsoo häneen kohdistuneen poliittisen ajojahdin olleen osa demarieliitin keskinäistä juonittelua presidentti Martti Ahtisaarta vastaan sekä "suomettumisfobiaa", halua peitellä omia kyseenalaisia yhteyksiä Neuvostoliiton KGB:hen ja DDR:n Stasiin.
Rusin ohella Kremlin jalanjäljet -kirjan toinen kirjoittaja on keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen , "jolla oli yhteyksiä Helsingin sisäpiireihin".
– Oli aika koota yhteen uusi ja vanha tieto, esipuheessa perustellaan uutta kirjaa jo aiemmin käsitellystä aiheesta.
Kirjan mukaan Rusiin kohdistunutta vakoiluepäilyä vuodettiin tämän selän takana ulkoministeriöstä ja pääministerin kansliasta jo 1990-luvun lopulla Ahtisaaren ollessa presidenttinä ja Rusin hänen neuvonantajaan. Kohun käynnistäjistä moni oli sekaantunut kuuluisaan vuoden 1972 Zavidovo-vuotoon, erityisesti sittemmin ulkoministeriksi noussut Erkki Tuomioja.
– Hänen osaltaan Zavidovo-vuoto on edelleen oikeudellisesti selvittämättä, kirjassa todetaan viitaten törkeän maanpetoksen mahdollisuuteen.
"Maran mafia"
Rusi-kohun taustalla oli kirjan mukaan käytännössä koko sosiaalidemokraattinen valtiojohto pääministeri Paavo Lipposta ja presidentti Tarja Halosta myöten. Poliittisesti ohjailtu suojelupoliisi taas oli kirjoittajien mukaan kyvytön ja haluton selvittämään suomalaisten KGB- ja Stasi-menneisyyttä. Todelliset, vakavat vakoilutapaukset jäivät vesiperäksi osoittautuneen Rusin tapauksen varjoon.
Kirja piirtää kuvaa pitkävihaisista poliitikoista, kuten sosiaalidemokraattien presidenttiehdokkuuden Ahtisaarelle hävinneestä pääministeri Kalevi Sorsasta.
– Maksoivatko presidentti Martti Ahtisaari ja hänen neuvonantajansa, "Maran mafian" mieheksi leimattu Alpo Rusi, liian kalliin hinnan KGB:n "luottamuksellisen kontaktin", Kalevi Sorsan presidenttiyden pysäyttämisestä vuonna 1993, kirjassa kysytään.
Synninpäästöä ei saa Ahtisaarikaan, joka Rusin jouduttua vaikeuksiin "katosi kuin tuhka tuuleen entisen avustajansa takaa". Useampaan otteeseen kirjoittajat toivovat lisätutkimusta ja arkistojen avautumista vastauksien saamiseksi avoimiin kysymyksiin.
Rusin vakoiluepäily nousi otsikoihin syyskuussa 2002 kun tieto suojelupoliisin aloittamasta salaisesta esitutkinnasta oli vuotanut julkisuuteen. Esitutkinnassa ei löytynyt näyttöä törkeästä vakoilusta. Valtio määrättiin vuonna 2009 maksamaan Rusille vahingonkorvauksia henkisistä ja taloudellisista kärsimyksistä.
Rusi hoitaa nykyään Rudolf Holstin mukaan nimettyä professuuria Vytautas Magnus -yliopistossa Liettuassa.