Uusi ka­las­tus­sään­tö hil­jen­si Te­no­jo­en, mutta ran­noil­la kuohuu

Utsjoella sekä saamelaiset että yrittäjät ovat järkyttyneitä Tenon-kalastuksen rajoituksista ja niiden vaikutuksesta.

Tavallisesti Tenojoen Aittisuvannolla näkyisi tähän aikaan kesästä kymmenkunta venettä, mutta nyt yksi ainoa. Mahtava joki pyörteilee kalastajan veneen vierillä äänettömänä ja sinisenmustana.

Tenojoen uusi kalastussääntö, jonka Suomi ja Norja solmivat vuosi sitten ja joka rajoittaa kalastusta Tenolla, on vienyt noin 60 prosenttia matkailuyrittäjä Petteri Vallen kalaturisteista.

–  Viiden–kuuden hengen miesporukat ovat kadonneet, Valle sanoo.

Rajoitettu määrä lupia myytiin tänä vuonna nettipalvelussa loppuun hetkessä, ja lisäksi varauspalvelu takkusi.

Tenonlaakson yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja Lapin yrittäjien hallituksen jäsen, utsjokelainen yrittäjä Vuokko Mikkola sanoo, että kaikkiaan utsjokelaisilta yrittäjiltä on hävinnyt yli puolet asiakkaista.

Vallen lomakylä on aivan uusi, joten voisi kuvitella, että näin raju pudotus tietyssä matkailijaryhmässä vetää katkeraksi. Petteri Valle kuitenkin kertoo tienneensä, että jotakin tämän kaltaista on tulossa. Sitä paitsi Ylä-Lapin matkailu monipuolistuu. Kyse ei ole enää pelkästä kalasta.

Maa- ja metsätalousministeriön erätalousneuvos Vesa Ruusila sanoo, että rajoitusten vaikutus matkailijoiden määrään oli odotettavissa.

Teno on saamelaisten, ei valtioiden

Teno-sääntö liittyy myös alkuperäiskansojen oikeuksiin. Saamelaisaktivistit ovat julistaneet Utsjoen kylän läheisyyteen Tiirasaareen moratorion eli alueen, jolla sopimus ei päde.

Tänään Ellos Deatnu (Eläköön Teno) -liikkeestä paikalla ovat taiteilija Niillas Holmberg , Suomen saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti ja saamelaiskäräjien jäsen Aslak Holmberg .

Tenon saamelaisille kalastus on elämän ja kuoleman kysymys. Ellos Deatnun aktiivit näkevät säännössä muun muassa sen räikeän epäkohdan, että ulkopaikkakunnilla asuvilla saamelaisilla ei ole mahdollisuutta osallistua perinnekalastukseen. Samalla useimpien utsjokelaisnuorten on pakko muuttaa esimerkiksi koulutusmahdollisuuksien perässä.

– Nuoret pannaan turistiluokkaan. Se on kulttuurin tukehduttamista, Laiti sanoo.

Lisäksi sääntö rajoittaa saamelaisten perinteisiä kalastustapoja murto-osaan entisestä.

Moratorion julistajien mukaan joen käyttö ei ylipäätään ole valtioiden päätettävissä, vaan kansojen itsemääräämisoikeuden nimissä saamelaisilla itsellään.

Moratorion julistajien mukaan alueella kalastavien tulee kysyä lupa vesiä perinteisesti hallinneilta suvuilta.

Kuulostaa oikeastaan aika hurjalta?

– Hurjaa on se, että valtiot ovat ottaneet maat saamelaisilta, Petra Laiti sanoo.

– Me seuraamme saamelaisyhteisön normeja, Aslak Holmberg lisää.

Lohta pitää suojella, mutta ei näin

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että lohta pitää suojella, mutta ei näin. Sopimus on Suomen ja Norjan välinen, mutta Norjan puolella ei ole juuri yrittäjiä. Sen sijaan pyyntiä ei ole rajoitettu Norjassa sijaitsevilla vuonolla ja merellä, joihin Teno laskee.

Kun kalastusrajoituksista alettiin puhua, jotkut ehdottivat, että Tenon voisi sulkea kokonaan viideksi vuodeksi.

– Mutta ihminen on osa luontoa, Niillas Holmberg sanoo.

– Yhtä osaa ei voi ottaa pois ilman isoja vaikutuksia.

Vesa Ruusilan mukaan kalastusmääräyksiä muokataan tarvittaessa, kun niitä on ensin sovellettu pari vuotta. Asiaa varten on perustettu seurantaryhmä, jonka kokoonpanossa ovat mukana muun muassa kalaosakaskuntien ja saamelaiskäräjien edustajia. Lohikantojen kehitystä aiotaan seurata esimerkiksi kaikuluotaimilla.

Tästä on kyse

Tenon kalastussääntö

Suomi ja Norja sopivat Tenojoen kalastussäännöstä vuosi sitten. Sääntö tuli voimaan tämän kalastuskauden alusta.

Sääntö pätee Suomen ja Norjan välissä Utsjoen kunnan alueella kulkevalla Tenojoella, joka on eurooppalaisittain merkittävä lohijoki.

Rajoitusten tavoite on vähentää kalastuksessa kuolevien lohien määrää 30 prosenttia.

Sopimus rajoittaa kalastusta Tenolla eri tavoin.

Kalastuskausi esimerkiksi lyheni ja myytävien lupien määrä pieneni.

Rajoitukset koskevat kaikkia merkittäviä kalastajaryhmiä kotitarvekalastajista turisteihin.

Utsjoella ja saamelaisyhteisössä sääntö herätti levottomuutta jo vuosi sitten, kun neuvottelujen tulokset julkistettiin.