Pääkirjoitus

Uudistusinto laantui

Perussuomalaisten puheenjohtajan valinta ratkaissee, mikä on hallituksen toimintakyky seuraavat kaksi vuotta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus otti eduskuntavaalien jälkeen rohkeasti härkää sarvista ja rupesi valmistelemaan yhtä aikaa sekä isoa maakuntahallintouudistusta että valtavaa sote-palvelujen uudistamista. Nyt kun hallitustaival on edennyt puoliväliin asti, samaa rohkeutta ei ole enää näkyvissä.

Syitä on ainakin kaksi. Kolmen puolueen hallituksen yksi pilari on murentunut. Keskusta ja kokoomus joutuvat jännittämään, kuka nousee eroavan Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) työn jatkajaksi.

Onko perussuomalaisilla puheenjohtajavalinnan jälkeen halua jatkaa hallituksessa? Lähteekö puolue metsästämään kadonnutta gallup-kannatustaan oppositiosta?

Uudistusintoa syövät myös kolhut kuntavaalissa. Perussuomalaisten ja keskustalaiset kannatus tippui, kokoomus pärjäsi vähän paremmin. Muutamat keskustalaisetkin kysyvät, onko Sipilän eväät syöty.

Nämä seikat näkyivät, kun hallituspuolueet kokoontuivat alkuviikosta hallituksen puoliväliriiheen.

Puoliväliriihessä sovittiin, että jokainen hallituspuolue saa uuden ministerin. Poliittisesti ja ministerien työtaakan huomioiden ministerin määrän lisääminen voi olla perusteltua, mutta päätös on hallitukselle tappio. Hallituksen aloittaessa työtään vakuutettiin, että vähemmälläkin ministerimäärällä pärjätään.

Huomattavasti isompi tappio on, että hallitus näyttää tinkivän tavoitteestaan pysäyttää valtion velkaantuminen. Hallituksen asettamaan velka- ja myös työllisyystavoitteeseen päästään vain, mikäli talouskasvu nousee riittävän suureksi. Siitä ei ole takeita.

Osa isoista rakenteellisista uudistuksista jää tekemättä, koska hallitusrintama ei sitä kestä.

Riihessä tutkimukseen lisättiin rahaa eikä yritystukia leikattu. Poliisin, Supon, puolustusvoimien ja rajavalvonnan resursseja lisätään. Työttömyysturva heikkenee, mikäli työtön ei osoita aktiivisuutta. Päivähoitomaksuja perustellusti alennetaan.

Sipilän hallituksen taival kulkee samaa latua kuin hallitusten yleensä. Pari ensimmäistä vuotta tehdään aktiivisesti työtä ja sen jälkeen jarrutellaan. Nyt olennaista on, että edes aloitetut uudistukset viedään maaliin saakka. Toivottavasti poliisin määrärahojen lisääminen näkyy poliisin resurssien kasvuna erityisesti pohjoisimmassa Lapissa.