Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta on leikattu jo useana vuonna peräkkäin. Tämä on saatu huomata myös Lapissa, missä esimerkiksi lounaisen Lapin ammattikoulutus on ollut valtavassa myllerryksessä.
Eikä loppua näy. Sama ralli jatkuu, ammatillinen koulutus on joutumassa jälleen säästöjen kohteeksi. Hallitus on osoittamassa sille 190 miljoonan euron kertaleikkauksen.
Jos jotakin ymmärrystä hallituksen toimille haluaa löytää, niin sietää miettiä laajempia aikeita uudistaa ammattikoulutusta. Selvää on, ettei ammattikoulutuskaan voi jatkaa vanhoillaan. Osaamisen tarpeet ja vaatimukset muuttuvat hurjaa vauhtia.
Nämä tarpeet ymmärretään varmasti myös ammatillisessa koulutuksessa ja paljon uutta osataan tehdä. Silti rakenteiden ja myös asenteiden muuttaminen on sinällään ymmärrettävistä syistä hidasta.
Kovat säästötavoitteet merkitsevät väistämättä koulutuksen keskittymistä. Keskittymisesta seuraa myös se, että koulutuksen hankkineet ihmiset keskittyvät isompiin keskuksiin. Koulutuksen menettäneiden alueiden yritystoiminta hiipuu edellytyksien heikentyessä. Keskittymisen kierre ruokkii itse itseään.
Hallitus tuntuu toivovan, että keppilinja vauhdittaa ammattiopetuksen uudistumista. Hallituksen tavoitteena on yhtenäistää sirpaleinen ammattikoulutus yhden lainsäädännön alle sekä lisätä koulutuksen tehokkuutta ja yksilöllisyyttä.
Säästöt edellä tehty uudistus johtaa useissa tapauksissa oppilaitoksien yt-neuvotteluihin, minkä seurauksena vähennetään henkilöstöä. Leikkaus koskenee jossakin vaiheessa myös aloituspaikkoja, ainakin pienemmillä paikkakunnilla.
Opetuksessa joudutaan miettimään sitä miten opiskellaan. Digitalisaatio on hallituksen lempiaiheita, ja sitä myös oppilaitokset joutuvat vauhdittamaan. Mietittävä on mikä työssäoppimisen määrä täyttää työelämän vaatimat reunaehdot.
Sabotaan, että tapa opiskella moninaistuu. Mitä se sitten opiskelijan kohdalla tarkoittaa, tuntuu vielä epäselvältä. Joka tapauksessa oppilaan oma vastuu opinnoistaan kasvaa. Pitää muistaa, että samaa omaa vastuuta vaaditaan työelämässä yhä enemmän.
Uudistuksen tavoitteena on synnyttää entistä tehokkaampia ja yksilöllisempiä oppilaitoksia. Huolta pitää kantaa esimerkiksi tutkinnon suorittamiseen kuluvasta ajasta. Toisille pitää antaa mahdollisuus nopeampaan opiskeluun ja toisille pitää turvata mahdollisuus hitaampaan oppimiseen.
Tärkeää on selvittää myös miten oppisopimus kehittyy ja millaisen roolin työssä oppiminen saa. Ammatin oppii tekemällä, mutta työantajillekaan ei voi lykätä liian suurta vastuuta.