Se harmittaa aina, niin minuakin maaliskuussa. Ajoin laina-autolla, mutta tutulla tiellä 60 kilometrin rajoitusalueella hieman liian kovaa, ja tolpassa leimahti. Kotiin kannettiin 170 euron rikesakko. Saatoin syyttää vain itseäni.
Suomalaiset maksavat vuodessa vajaat 300 000 rikesakkoa. Keskimääräinen sakkosumma on juuri tuo 170 euroa. Ylinopeus poikii yhdeksän rikesakkoa kymmenestä, ja lähes aina rikkomuksen rekisteröi tolppakamera.
Kun huomautukset lasketaan mukaan, poliisin liikenneturvallisuuskeskus lähettää joka vuosi noin 600 000 seuraamusta raskaasta kaasujalasta.
Kesällä käyttöön on otettu ensimmäiset niin sanotut jäljittävät nopeuskamerat. Niiden näkemä yltää 150 metriin, ja kuvat ovat ällistyttävän tarkkoja. Jatkossa on mahdollista seurata esimerkiksi kuljettajan turvavyön ja kännykän käyttöä.
Onko Suomi siis liikenteen kameravalvonnan luvattu maa? Riippuu näkökulmasta.
Ruotsissa joka tolpassa on kamera
Kameravalvottuja teitä on Suomessa 3 306 kilometriä. Kiinteitä valvontapisteitä on 973, kameroita 143 ja liikkuvia kamera-autoja 26. Luvut ovat heinäkuulta.
Ruotsissa kameratolppia on tuplasti enemmän, 1 800. Jokaisessa tolpassa on oma kamera, joten länsinaapurin tolppaa kohti ei kannata ajaa luottaen pelkkään hyvään onneen. Suomea enemmän kamerapaikkoja löytyy myös Ranskasta ja Britanniasta.
Meiltä puuttuu toistaiseksi kokonaan niin sanottu keskinopeusvalvonta, jossa mahdollinen ylinopeus mitataan usean kilometrin matkalla. Jos auton matka-aika kahden valvontapisteen välillä alittaa liikaa ennakkoon lasketun ajan, jälkimmäinen kamera välähtää.
Norjassa keskinopeusvalvottuja tie- ja tunneliosuuksia on 27, Espanjassa noin 30 ja Britanniassa yli 50. Tekniikkaa hyödynnetään Australiassa saakka.
– Keskinopeus- eli matkanopeusvalvonta on ollut Norjassa hyvin tehokasta, mutta sen toteuttaminen on aika kallista. Ruotsi on kokonaistaloudellisen arvioinnin perusteella päättänyt pysyä pistemäisessä valvonnassa, Traficomin erityisasiantuntija Riikka Rajamäki kertoo.
Suomen ensimmäinen keskinopeusvalvottu tieosuus saattaa olla 2,3 kilometrin mittainen Tampereen Rantatunneli. Järjestelmän asentaminen tunneliin on tosin jo pari vuotta myöhässä.
Yhden kilometrin ylinopeudesta ei sakoteta
Autoilijoiden ylinopeusrikesakot vaihtelevat Suomessa 140–200 euron välillä. Rikesakko seuraa vähintään 7:n, mutta enintään 20 kilometrin ylinopeudesta. Tätä suuremmat ylinopeudet käsitellään päiväsakkoasioina.
Ensi vuonna voimaan astuva uusi tieliikennelaki muuttaa kotimaiset rikesakot liikennevirhemaksuiksi. Niiden alin maksuporras on 70 ja kallein yhä 200 euroa.
Sveitsissä vaihteluväli on 20–260 frangia (18–240 euroa), mutta joissakin kantoneissa sakotusperusteeksi voi riittää jo yhden kilometrin nopeusylitys. Yhtä tiukkaa rajaa on sovellettu käyttöön ainakin Alankomaissa, Ranskassa ja Australian Victorian osavaltiossa.
Suomessa poliisi on ainakin toistaiseksi ollut sillä kannalla, ettei yhden kilometrin ylinopeuksista ryhdytä sakottamaan. Sen sijaan uusia tutkatoimisia kameroita voidaan hyödyntää taajamissa valvomassa ajamista päin punaista liikennevaloa.
Kovimmat ylinopeudet johtavat päiväsakkoihin Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa ja Sveitsissä. Törkeät ylinopeusrikkomukset saattavat avata vankilan ovet Tanskassa, Norjassa, Ranskassa, Espanjassa ja Sveitsissä.
Näissä maissa kameroin valvotaan usein liikennettä maanteiden lisäksi koulujen ja päiväkotien läheisyydessä. Vastaavaa toivoisi enemmän meillekin.
Toisaalta etenkin monessa itäisen Euroopan maassa liikenteen kameravalvonta on vielä alkutekijöissään.
Onko kameravalonnasta oikeasti hyötyä?
Olennainen kysymys on, miten hyvin liikenteen kameravalvonta lopulta ehkäisee ylinopeuksia, loukkaantumisia ja liikennekuolemia.
Arviot vaihtelevat. Ruotsin liikennevirasto Trafikverket laskee, että maan kamerat estävät joka vuosi 20 tiekuolemaa. Suomessa poliisin arvio on 40 kuolemaa ja sata henkilövahinko-onnettomuutta vähemmän kuin tilanne olisi ilman kameroita.
Poliisi puhuukin mielellään liikenneturvallisuus-, ei niinkään ylinopeuskameroista. Samaa termiä suositaan Espanjassa ja Ranskassa.
– Tehokas pistemäinen valvonta leikkaa kovimmat ylinopeuspiikit pois tehokkaasti, ylikomisario Jarmo Puustinen Poliisihallituksen teknologiayksiköstä toteaa.
Traficomin viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomessa kamerat ovat valvotuilla osuuksilla vähentäneet kovimpia, yli 20 kilometrin ylinopeuksia 45 prosenttia ja kaikkia ylinopeuksia 17,5 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun Kehä I:llä noin 70 prosenttia kuljettajista ajaa nykyisin nopeusrajoitusten mukaan. Ennen automaattivalvontaa näin teki heistä joka kolmas.
– Muun liikenneinfrastruktuurin on tuettava automaattivalvontaa. Esimerkiksi nopeusrajoitusmerkit pitää sijoittaa siten, että autoilija on aina selvillä oikeasta nopeudesta, Puustinen sanoo.
Valtateille 4 ja 6 ensimmäisenä uudet tolpat
Keskimäärin pistemäinen automaattivalvonta puolittaa liikennekuolemat valvotulla tieosuudella. Loukkaantumiseen johtavat kolarit vähentyvät viidenneksen. Keskinopeusvalvonnan teho on vielä parempi.
Tulokset ovat peräisin kansainvälisestä kameravalvonnan tehoa selvittävästä meta-analyysitutkimuksesta. Siinä arvioitiin useita yksittäisiä liikenteen kameravalvontaa käsitteleviä tutkimuksia ja niiden loppupäätelmiä.
– Kun automaattivalvonta otettiin Suomessa käyttöön 1990-luvun lopulta alkaen, sen vaikutus ajonopeuksiin oli aluksi iso, mutta laimeni monessa kohdassa vuosien mittaan. Samaa on havaittu muissa maissa, tosin Norjassa vain osassa kohteista, Riikka Rajamäki huomauttaa.
Traficomin mukaan kameravalvonta on vaikuttavinta vilkasliikenteisillä teillä. Sellaisia ovat esimerkiksi valtatiet 4 ja 6, joille ensimmäisinä on asennettu uudet noin 40 tutkatoimisen kamerateknologian ruotsalaismallista tolppaa. Ne tulevat käyttöön syksyn aikana.
Näin vältät kameran välähdyksen
Vältä kiirettä ja varaa riittävästi matka-aikaa.
Tarkkaile, noudata ja kunnioita kulloisiakin nopeusrajoituksia.
Säilytä turvaväli, jotta ehdit reagoida nopeuden muutoksiin ajoissa.
Keskity vain ajamiseen ja seuraa tiellä edellä ajavien toimintaa.
Tutustu oman autosi nopeusmittariin, se näyttää yleensä 2–8 kilometriä todellista ajonopeutta enemmän.
Voit tarkistaa oman mittarivirheesi tienvarren nopeusnäyttötauluista, GPS-navigaattorien nopeusnäytöstä tai ilmaiseksi puhelimeen ladattavilla GPS-nopeusmittareilla.
Käytä autosi (ajonopeuteen mukautuvaa) vakionopeudensäädintä.
Voit hyödyntää ajaessa myös navigaattoreihin ladattuja kameravaroittimia tai vastaavia irrallisia, lisävarusteena myytäviä laitteita.
Osa uusimmista vakionopeudensäätimistä paitsi tunnistaa liikennemerkit, osaa myös säätää ajonopeuden rajoituksen mukaiseksi.
Jos tolpassa räpsähtää
Poliisi tekee mitatusta nopeudesta 3 km/h:n teknisen varmuusvähennyksen mahdollisen mittausvirheen varalta.
Jos tämän jälkeen nopeuden ylitys on 3–6 kilometriä tunnissa, kuvattu selviää huomautuksella.
Jos ylinopeutta on vähintään 7 kilometriä, autoilijalle on seurauksena 140–200 euron rikesakko.
Päiväsakkoja tulee, jos ylinopeus ylittää vähennyksen jälkeen 20 kilometriä tunnissa.
Kameran ottamassa kuvassa näkyy ajoneuvo, rekisteritunnus, kuljettaja ja kuvan tunnistetiedot.
Kuvasta mustataan mahdollinen kuljettajan vieressä istunut henkilö.
Poliisi lähettää 3 viikon kuluessa ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle kirjeen, jossa tiedustellaan kuvatun ajoneuvon kuljettajaa.
Rikkomuksen voi myöntää tai kiistää 30 vuorokauden kuluessa kirjeen mukana tulevalla vastustamisilmoituksella.
Jos kuljettajatietoja ei anna, kirjeen saaja kutsutaan kuulusteluun.
Jos sakkolappu saapuu
Rikesakon maksuaikaa on noin kaksi kuukautta eräpäivän jälkeen, ja rikesakon voi maksaa erissä.
Jos ylinopeudesta saatuja rikesakkoja tai sakkoja kertyy vuodessa 3 tai kahdessa vuodessa 4 kappaletta, ajokortin voi menettää määräajaksi. Päätöksen tästä tekee kotipaikkakunnan poliisilaitos.
Huomautuksia ei lasketa toistuviin liikennerikkomuksiin eli ne eivät vaikuta ajo-oikeuteen.