Valtio on lähettänyt noin 50 000 suomalaista rauhanturvaajaa ja kriisinhallintasotilasta toteuttamaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kriisipesäkkeisiin ympäri maailmaa. Kriisinhallintaoperaatioihin lähtevät saavat nykyään hyvän koulutuksen ja varusteetkin ovat huippuluokkaa. Palveluksen jälkeiset palvelut kriisinhallintaveteraaneille eivät ole vielä hyväksyttävällä tasolla.
Kaikkiin kriisialueilla palvelleisiin sotilaisiin, rauhanturvaajiin ja siviilikriisinhallintahenkilöstöön palvelu jättää jälkensä. Toisiin pienemmän ja toisiin suuremman. Joko henkisen tai fyysisen, josta veteraani saa kärsiä pahimmassa tapauksessa loppuelämänsä. Valtiokonttori auttaa pahimmin vaurioituneita, mutta avun saanti ei aina ole helppoa. Suomesta puuttuu veteraanikeskus.
Vuosikymmenten saatossa palvelut ja hoito ovat kehittyneet huimasti, mutta yhä Suomen uuden ajan veteraaneilleen tarjoamat palvelut, tuki ja hoito ovat kaukana esimerkiksi naapurimaidemme Ruotsin ja Norjan tasosta. Nyt kun Suomi on liittynyt Natoon ja tulevaisuudessa todennäköisesti saamme muunkinlaisia uuden ajan veteraaneja kuin kriisinhallintaveteraaneja, Suomeen pitäisi perustaa veteraanikeskus. Sellaiset on jo Ruotsissa ja Norjassa.
Keskus hoitaisi uuden ajan veteraanien asioita ja tukea yhden luukun periaatteella. Sillä olisi toimivat sähköiset palvelut, osaava henkilökunta ja toimipisteitä eri puolilla valtakuntaa. Toiminta olisi saman tapaista, mitä sotiemme veteraaneille on järjestetty.
Ulkoministeriön asettama kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea toteaa julkaisussaan, että kriisinhallintaveteraanikeskukselle on Suomessa tarvetta. Julkaisussa todetaan, että Suomen Rauhanturvaajaliitto on käytännössä ainoa taho, joka tarjoaa tarvittavaa henkistä tukea niin sotilaallisissa kuin siviilikriisinhallintatehtävissä palvelleille henkilöille yhteistyössä Valtiokonttorin sekä HUS:n kanssa.
Suomen Rauhanturvaajaliitto tuottaa jo muun muassa 24/7 päivystävän vertaistukipuhelimen ja kriisinhallintaveteraaneille suunnattujen kuntoutusviikonloppujen palvelut puolustusministeriön, Puolustusvoimien ja STEA:n vuosittain myönnettävien tukien turvin. Liitto lupautuu tuottamaan veteraanikeskuksen toiminnan kolmannen sektorin toimijana yhteistyössä viranomaisten ja ministeriöiden kanssa. Siihen tarvitaan valtion taholta vielä vähän enemmän hyvää tahtoa ja jatkuva budjettirahoitus.
Kirjoittaja on Suomen Rauhanturvaajaliitto ry:n toiminnanjohtaja.