Helge Niva kirjoitti oikein uskon ja järjen suhteesta, uskovan ja ei-uskovan elämästä ja mahdollisuudesta harjoittaa aitoa tiedettä (LK 29.1.). Joitakin reunamerkintöjä uskonnon vaikutuksesta tuon esiin.
Usko voi vahvistaa ihmisellä velvollisuudentuntoa ja moraalista nuhteettomuutta. Se ei lisää luottamusta hänen tietoihinsa, suvaitsevaisuuteensa ja humaaniin toimintaansa lapsiaan tai yhteiskuntaa kohtaan, päinvastoin – historian jäljet ovat pelottavia. Siellä, missä uskonnon ote valtiossa on voimistunut, se on merkinnyt moraalin perustan eli ihmisoikeuksien, miesten ja naisten tasa-arvon ja sananvapauden sekä demokratian heikentymistä.
Kristinuskon maailmaan suuntautuva toiminta on hiekalle rakennettu irrationaalisen uskon sekä tuonpuoleiseen ja omaan pelastukseen liittyvän subjektivismin vuoksi. Islamin kuristava vaikutus on maksanut monen hengen lännessäkin.
Onneksemme toisin kuin islamin piirissä renessanssi, uskonpuhdistus ja valistus ovat humanisoineet kristinuskoa. Niiden ohella porvariston ja työväestön varhainen synty mahdollisti demokraattisen valtiokehityksen.
Kemal Atatürkin perustama tunnukseton nyky-Turkki on luisunut yhä islamistisemmaksi valtioksi. Nehrun ja Gandhin tavoite maallisesta Intian valtiosta on etääntynyt hindunationalismin paineessa. Osa Unkarin erkaantumista oikeusvaltiosta oli kristinuskon ottaminen perustuslakiin. Puolassa vastaava taantuminen oli käynnissä. Israelin lopullisen muutoksen rasistiseksi valtioksi siunasi juutalaisuuden lisääminen perustuslakiin.
Yhdysvallat on taantunut perustajiensa tavoittelemasta maallisesta valtiosta uskonnolliseksi valtioksi, jossa demokratia on uhattuna. Uskonnollisuuden paine on johtanut siellä siihen, että presidenttiehdokkaiden vaalikampanjoissa usko luomisoppiin on voimistunut. 2016 vaaleissa 17 pääehdokkaasta vain yksi uskalsi puhua evoluution puolesta.
Tv:n vaalitentissä kaikki presidenttiehdokkaamme yhtä lukuun ottamatta nöyristelivät uskovien äänestäjien edessä ja ilmoittivat päättävänsä uuden vuoden puheen jumalan siunaukseen. Tämä loukkaa uskonnonvapautta ja yhdenvertaisuutta. Noin 75 prosenttia kansasta ei usko kristilliseen jumalaan.
Perussuomalaiset tekivät 2014 lakialoitteen, jolla uskonnon roolia kouluissa olisi vahvistettu. Aloitteen mukaan tarkoituksena oli kristillisen identiteetin vahvistaminen yhteiskunnassamme. Jäljet pelottavat.