Vahvana ehdokkaana Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n pääjohtajaksi ollut Olli Rehn on viimeisin suomalainen, joka jäi paitsi kansainvälisestä huippuvirasta.
Suomen Pankin pääjohtajana toimiva Rehn vetäytyi eilen perjantaina äänestyksestä IMF:n pääjohtajaksi.
– Jättäydyn tässä vaiheessa pois äänestyksestä, jotta voimme saavuttaa laajan yhteisymmärryksen Euroopan ehdokkaasta, ja saada hänelle myös muun maailman kannatuksen, Rehn kirjoitti Twitterissä.
EU-maiden valtiovarainministerit valitsivat Euroopan ehdokkaaksi IMF:n johtoon lopulta bulgarialaisen Kristalina Georgievan. Ministerien piti äänestää ehdokkaasta, koska EU-maat eivät päässeet sopuun asiasta.
Lintilä: Ranskalla ratkaiseva rooli
Suomen valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) myöntää olevansa pettynyt siitä, ettei Rehn noussut tehtävään.
– Hyvin pitkälle ratkaisevaa oli Ranskan erittäin voimakas kandidaatin ajaminen tässä tilanteessa. Sillä oli merkitystä äänestystilanteessa, Lintilä toteaa Lännen Medialle.
Rehn vetäytyi kisasta ennen äänestyksen aloittamista. Aikaisemmin samoin tekivät Espanjan valtiovarainministeri Nadia Calviño ja Portugalin valtiovarainministeri Mário Centeno. Vetäytymisten tarkoituksena oli löytää mahdollisimman laaja kannatus ja yhteisymmärrys Euroopan ehdokkaan taakse.
IMF:n johdossa on tavallisesti ollut eurooppalainen henkilö, ja Maailmanpankissa johtajana taas on ollut yhdysvaltalaisia. Lopullinen valinta johtajasta on tarkoitus tehdä lokakuun 4. päivään mennessä.
Pääjohtajan paikka aukesi, kun nykyinen johtaja Christine Lagarde valittiin Euroopan keskuspankin EKP:n seuraavaksi pääjohtajaksi.
Rehn rannalle taas
Suomelta on mennyt viime aikoina sivu suun muitakin korkeita kansainvälisiä virkoja.
Heinäkuun alussa näin kävi Rehnille ja Suomen pankin entiselle pääjohtaja Erkki Liikaselle, kun he putosivat kilvasta EKP:n johtoon.
Maailman tärkeimpiin kuuluva talouslehti Financial Times arvioi vielä kesäkuussa, että Liikanen on yksi kaikkein vahvimmista ehdokkaista EKP:n pääjohtajaksi.
Kuukausi sitten IMF:n pääjohtajan tehtävästä ilmaisi kiinnostusta myös Alexander Stubb. Stubb työskentelee Euroopan investointipankin varapääjohtajana, ja hän on kertonut olevansa kiinnostunut kansainvälisistä tehtävistä myös jatkossa.
Viime syksyllä Stubb tavoitteli Euroopan komission puheenjohtajuutta kärkiehdokasmenettelyn kautta. Hän sai kuitenkin vain viidenneksen äänistä vastaehdokastaan Manfred Weberiä vastaan.
Lintilä: verkostoiduttava isojen kanssa
Lopulta komission puheenjohtajaksi nousi tänä kesänä saksalainen Ursula von der Leyen.
Muutkin EU:n huippuvirat menivät keski- ja eteläeurooppalaisille ehdokkaille. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi nousi Belgian pääministeri Charles Michel ja EU:n ulkopolitiikan korkeaksi edustajaksi espanjalainen Josep Borrell.
Europarlamentti äänesti puhemiehekseen italialaisen David-Maria Sassolinin.
Mika Lintilän mukaan ei voi sanoa, että Pohjoismaita tai Baltian maita on laitettu syrjään virkojen jaossa. Hän huomauttaa, että Rehn nauttii korkeaa arvostusta Euroopassa, ja että ensimmäisellä äänestyskierroksella hän oli vielä valintaprosessissa toisena.
Suomen pitää kuitenkin entisestään verkostoitua Saksan ja Ranskan kanssa sekä kyetä tuomaan omia kompromissiehdokkaitaan esiin, Lintilä arvioi.
– Kyllä näillä mailla on ratkaiseva rooli erilaisissa valinnoissa.