Suomi vahvistaa poliittista suuntautumistaan länteen solmimalla kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen Yhdysvaltojen kanssa.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) kertoi perjantaina Lännen Medialle kannattavansa asiaa.
Hallituskumppani kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo asettui lauantaina tukemaan yhteistyöasiakirjan allekirjoittamista.
- Yhdysvallat on hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan Suomen ykköskumppani. Mielestäni kahdenvälisen USA-yhteistyön syventäminen on Suomen etu, Orpo sanoo.
- Suomi tekee hyvin tiivistä yhteistyötä Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Kahdenvälinen asiakirja edustaa samaa loogista ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa, jota Suomi on ajanut, enkä usko sen olevan yllätys sen paremmin lännessä kuin idässäkään. Se parantaa Suomen turvallisuutta, mikä on hyvä asia, Orpo arvioi.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) kertoo, että valmisteilla on samankaltainen aiesopimus, kuin mitä Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ja Yhdysvaltain puolustusministeri Ashton Carter allekirjoittivat 8. kesäkuuta.
Yhdysvaltain puolustusministeriö kutsuu Ruotsin kanssa allekirjoitettua asiakirjaa aiesopimukseksi (eng. statement of intent).
Ruotsi ja Yhdysvallat lisäävät kahdenvälistä harjoittelua, joukkojensa yhteensopivuutta, materiaaliyhteistyötä muun muassa ilmapuolustuksessa ja vedenalaisessa sodankäynnissä, tietojenvaihtoa, tutkimusta ja koulutusta sekä yhteistä osallistumista kansainvälisiin operaatioihin.
Ruotsi on korostanut paljon asiakirjan merkitystä ja sitä, että maat luovat joukkojensa välille yhteistä taistelukykyä. Suomi seuraa Ruotsin esimerkkiä, mutta meillä puhutaan maltillisin äänenpainoin yhteisestä taistelukyvystä Yhdysvaltain kanssa.
– Ruotsi on oma-aloitteisesti korostanut asiakirjan merkitystä. Jokaisessa maassa on omanlaisensa keskustelukulttuuri, jonka syntymiseen ovat vaikuttaneet historialliset syyt. Näin se menee, Niinistö tuumaa.
Suomi antaa Niinistön mukaan tekojen puhua puolestaan.
– Meillä transatlanttinen suhde syntyy käytännön yhteistyön kautta, etenkin aseteknologiassa. Selkeyttäminen tässä on tarkoituksena. Asiakirjassa määritellään yhteistyön alueita, kuten harjoitus-, koulutus- ja materiaaliyhteistyö ja tietojenvaihto, joita haluamme Yhdysvaltain kanssa edistää. Virkamiehet saavat selkänojan tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa, kun sisällöstä on olemassa asiakirja, puolustusministeri painottaa.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) tukee hanketta.
– Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyön on perusteltua olla suurin piirtein samalla tasolla kuin Ruotsin ja Yhdysvaltojen. Kun Ruotsi ja Yhdysvallat ovat asiakirjan allekirjoittaneet, on perusteltua, että Suomikin sen tekee, joskaan aiesopimuksen ei tarvitse olla aivan identtinen, Kaikkonen toteaa.
Niinistön mukaan on tärkeätä, että aiesopimus allekirjoitetaan ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja.
– Yhdysvalloissa virkakoneisto usein vaihtuu vaalien jälkeen. Asiakirja turvaa yhteistyön jatkuvuutta, mikä on etujemme mukaista, Niinistö muistuttaa.
Aiesopimus ei ole juridisesti sitova.
Lauri Nurmi Hetken näytti siltä, että perussuomalaisille jää käteen päivähoitopelin Musta Pekka.
Poliittinen paine perua päivähoitomaksujen korotukset on kasvanut niin suureksi, että korotukset kyllä perutaan. Enää on kyse tavasta.
Yli 30 000 euron pääomatuloja saa hyvin harva suomalainen. Kaikki ovat käytännössä hyväosaisia, ja heidän korkeita pääomatulojaan verotetaan kevyemmin kuin korkeita palkkatuloja.
Päivähoitomaksujen korotukset veisivät keskituloisen ja kaksilapsisen perheen lompakosta vuodessa nettona 1 300 euroa.
Lapsia syntyy vähemmän kuin koskaan aiemmin Suomen itsenäisyyden aikana.
Kokoomuksen tuore puheenjohtaja Petteri Orpo saavutti asemansa korostamalla keskiluokan aseman parantamista. Orpo ei voi asettaa korkeiden pääomatulojen saajia lapsiperheiden edelle.
Kokoomuksessa pohdittiin ennen perussuomalaisten veroavausta, mitä hallituskumppani haluaa vastineeksi päivähoitomaksujen korotuksen perumisesta.
Kokoomuslaisten pohdinnoissa olivat työllisyysrahat tai sisäisen turvallisuuden rahat.
Timo Soini (ps.) sanoo, että puolue ei kelpuuta vastalahjaksi lisäystä työllisyysmäärärahoihin. "Se on pääomatuloverotus tai ei mitään", hän linjaa. Jokin vastatarjous Orpon on pakko tehdä. Orpo toteaa viisaasti, ettei nyt ole julkisen huutokauppakilpailun aika. Budjettiriiheen mennessä hänen on mietittävä ratkaisu, jossa molemmat kokevat voittavansa.