Ur­hei­lu­oi­keu­den pro­fes­so­ri: Venäjän epää­mi­nen ur­hei­lu­ki­sois­ta toisi esiin ur­hei­li­joi­den oi­keus­tur­va­ky­sy­myk­set

Dopingsäännöt on rakennettu koskemaan yksittäisiä urheilijoita ja lajien joukkueita

Kokonaisen valtion jättäminen pois urheilukisoista nostaisi väistämättä esiin kysymykset yksittäisten urheilijoiden oikeusturvasta, uskoo urheiluoikeuden professori Olli Norros Helsingin yliopistosta. Kansainvälinen Olympiakomitea pohtii tänään, epääkö se Venäjän kansainvälisestä kilpailutoiminnasta urheilijoidensa dopingtulosten manipuloinnin vuoksi.

Periaatteessa Kansainvälinen Olympiakomitea saa tehdä vapaasti päätöksiä niin kauan, kun se ei riko omia sääntöjään. Dopingsäännökset on kuitenkin rakennettu koskemaan esimerkiksi yksittäistä urheilijaa tai jonkin lajin joukkuetta. Kollektiivisia rangaistuksia dopingista ei ole määritelty.

- Dopingsääntö muistuttaa rikosoikeudellista sääntelytapaa, jossa tietystä kielletystä teosta seuraa yksilölle rangaistus, Norros vertaa.

Vaikka dopingsäännöt ovat yksityistä kurinpitoa, ei Norros syty ajatukselle kollektiivisesta dopingkurinpidosta.

- Dopingsääntöjen näkökulmasta kaikkien valtion urheilijoiden osallistumisen kieltäminen tuntuisi etäiseltä, Norros sanoo.

Norros sanoo, että päätös Venäjän epäämisestä toisi esiin myös kysymykset syrjinnästä.

- Tämän jälkeen voitaisiin ehkä väittää, että on menty tarkoituksenmukaisuusharkinnan ulkopuolelle. Tämä määräytyy kuitenkin Sveitsin lain mukaan, koska Kansainvälinen Olympiakomitea on rekisteröity Sveitsiin.

Ilmoita asiavirheestä