Ranskan presidentin Emmanuel Macronin maanantaisen ydinasepuheen suurin yllätys on strategisten ilmavoimien mahdollinen sijoittaminen liittolaisten alueelle, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen. Se olisi hänen mukaansa selkeä muutos aiempaan.
Käytännössä se tarkoittaisi Ranskan ydinasekelpoisia hävittäjiä. Rauhan aikana niissä ei ole ydinaseita, mutta sodan tai sotilaallisen kriisin aikana tilanne voisi olla toinen.
– Sotatilanteessa niissä voisi olla ydinaseita, jos Ranska hajauttaisi ilmavoimiaan liittolaisten alueille Lavikainen sanoo STT:lle.
– Nyt jätetään avoimeksi, missä tilanteessa näin tehtäisiin. Mutta tietysti sekin on jokaisen vastustajan otettava huomioon, että näin voisi tosiaan tapahtua.
Ranska kertoi maanantaina aloittavansa ydinasepelotteen kasvattamiseen liittyvää yhteistyötä Ruotsin, Tanskan, Saksan, Belgian, Kreikan, Britannian, Puolan ja Hollannin kanssa. Lavikainen tulkitsee tämän voivan johtaa siihen, että esimerkiksi Ruotsissa voisi mahdollisen sodan aikana olla ranskalaisia ydinaseita, jos Ruotsin kanssa näin sovittaisiin.
Hän muistuttaa Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin aiemmin sanoneen, että sodan aikana ydinaseet voisivat olla Ruotsin maaperällä mahdollisia.
Suomi ei saanut esitystä
Suomi sen sijaan ei ole mukana maanantaina kerrotulla yhteistyömaiden listalla. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi toimittajille tiistaina, ettei Suomi ole saanut asiasta virallisia tietoja tai esityksiä. Hänen mukaansa myös Suomi käy jossain vaiheessa Ranskan kanssa keskustelua aiheesta.
Lavikainen huomauttaa, että Suomen puolustuspoliittinen suhtautuminen ydinasepelotteeseen painottaa Yhdysvaltojen pelotetta.
– Koska se on pohjimmiltaan se, mitä Venäjä kaikista eniten katsoo.
Lavikainen huomauttaa, että Suomen ydinenergialaki kieltäisi ydinaseiden sijoittamisen maahan sodan aikana. Hän pohtii myös, miten järkevää olisi tuoda ydinaseita Suomeen, lähelle Venäjän rajaa.
Liittyy Ranskan omaan puolustukseen
Ranska on Euroopan Unionin ainoa ydinasevaltio. Sillä on arvioitu olevan tällä hetkellä noin 290 ydinkärkeä. Macron ilmoitti maanantaina myös, että Ranska aikoo kasvattaa ydinasearsenaaliaan ja lisätä ydinkärkien määrää. Lisäyksen määrää ei ole kerrottu.
Lavikainen pitää Ranskan päätöstä loogisena ratkaisuna muuttuneessa uhkaympäristössä.
– Venäjä on viime vuosikymmenenä vahvistunut ja muodostunut isommaksi turvallisuusuhkaksi Euroopalle. Ja sitten on vielä Yhdysvaltojen sitoumukseen liittyvä epävarmuus, hän sanoo.
Lavikainen korostaa, että suuri kuva Euroopassa ja Natossa ei ole muuttumassa Ranskan toiminnan myötä. Ranska on itsekin sanonut, että järjestelyllä ei ole tarkoitus korvata Naton ydinasepelotetta vaan täydentää sitä.
Lavikainen sanoo, että Ranskan doktriini ja strategia liittyvät nimenomaan Ranskan puolustamiseen.
– Ranskalaiset ovat itse selkeitä siinä, että he määrittelevät itse ne elintärkeät intressit. Kaikki päätösvalta pidetään Ranskan hallussa. Ne ovat Ranskan aseita, ja Ranska päättää, miten ja missä oloissa se niitä käyttää.
