Brexit-kansanäänestyksen lopputulos heikentää sekä Britannian että EU:n vaikutusvaltaa kansainvälisesti, arvioivat Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtohenkilöt.
- Uudet nousevat vallat ja vanhat suuret vallat, kuten Venäjä ja Kiina, haastavat läntisiin arvoihin perustuvan globaalin poliittisen järjestyksen, toteaa Upin johtaja Teija Tiilikainen.
- Voi olla, että tämä vahvistaa entisestään suuntaa, jossa läntiset toimijat ovat altavastaajina.
Tiilikainen näkee, että Eurooppa on ollut viimeistään viime vuosikymmenen talouskriisistä lähtien hieman alakynnessä. EU:ta on vuosikymmenet rakennettu etsimään sovittelevia ratkaisua niin talouden asioihin kuin muihin globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmasto- ja ihmisoikeuspolitiikkaan.
- Britannian lähtö luo särön eurooppalaisten arvojen yhteiseen puolustamiseen. Varmasti se on samanhenkistä, mutta neuvotteluasetelma ei voi olla yhtä vahva, jos rivi hajoaa, Tiilikainen sanoo.
Upin ohjelmajohtajan Juha Jokelan mukaan suuren yhtenäisen markkina-alueen ja poliittisen toimijan kantoja on kuunneltu kansainvälisissä neuvottelupöydissä tarkasti.
- EU on maailmanpolitiikan puolella ollut suurillekin jäsenvaltioilleen vaikutusvallan lisääjä, Jokela toteaa.
Brexitillä on vaikutuksensa myös kansainväliseen turvallisuustilanteeseen. EU menettää Britannian mukana riveistään ison sotilasvallan, jonka läsnäolo on vahvistanut unionin uskottavuutta neuvottelupöydissä.
- Ilman muuta tämä vaatii huomiota EU:lta, ja se on pois muilta asioilta, Tiilikainen sanoo.
- Jos katsotaan vaikkapa EU:n itäisen kumppanuuden politiikkaa ja tukea Ukrainalle, jäljelle jäävä EU on heikompi kuin se EU, jossa Britannia on mukana.
Venäjälle hajaantumiskehitys sopii, Tiilikainen arvioi.
- Venäjä on omassa suurvalta-ajattelussaan nähnyt vastavoiman hankalana ja pitänyt parempana sellaista Eurooppaa, joka poistuu valtakeskuksista. Se mielellään hoitelee suhteitaan kahdenvälisesti eri EU-maiden kanssa.
Euroskeptikot ovat jo ammentaneet voimaa Britannian EU-eropäätöksestä. Muun muassa Hollannin ja Ranskan oikeistopopulistijohtajat ovat vaatineet kansanäänestystä omiin maihinsa.
Teija Tiilikainen ei usko, että kansanäänestyksiä olisi tulossa ainakaan lähitulevaisuudessa. Hän muistuttaa, että Britannia on erityistapaus, joka on koko Euroopan integraation historian ajan kipuillut asemansa kanssa.
- Kansanäänestyksen järjestäminen EU-jäsenyydestä on aina kansallinen kysymys. Mikä olisi seuraava jäsenmaa, jossa hallitustasolla tämä kypsyisi ja päätös tehtäisiin? En pidä sitä todennäköisenä.
- Jos vastaavaa parempaa jäsenyyssopimusta tai kansanäänestystä ruvettaisiin puuhamaan muualla, muiden EU-maiden vastaus olisi huomattavasti penseämpi kuin Britannian tapauksessa. Britannia yritettiin loppuun asti kaikin voimin pitää mukana, Tiilikainen jatkaa.
Jo etukäteen oli tiedossa, että brexitin toteutuessa Skotlannin itsenäistymishanke saisi uutta nostetta, sillä skotlantilaisten enemmistö haluaa pysyä EU:ssa. Äänestystuloksen selvittyä myös spekulaatiot Irlannin ja Pohjois-Irlannin yhdistymisestä voimistuivat.
Juha Jokela uskoo, että suunta tarkentuu vasta pidemmän ajan kuluessa. Britannia on ollut hallitusvastuussa olevaa konservatiivipuoluetta myöten voimakkaasti jakaantunut.
- Kun on käyty hyvin tunnepitoista ja yhteiskuntaa jakavaa kampanjaa, ensireaktiot ovat ymmärrettävästi vahvoja. Kun tulosta sulatellaan jonkin aikaa, ruvetaan pohtimaan konkreettisia vaihtoehtoja ja skenaarioita. Arvioinnissa painavat hyvin monet asiat, Jokela muistuttaa.
- Voi olla, että maltillinen kehitys ottaa tuulta purjeisiinsa.