Taksiauton invahissi, 14 karaatin panssarikaulaketju ja rakentamaton saarikiinteistö Kemiönsaarella. Ulosmitattu irtaimisto tai kiinteistö vaihtaa nykyään omistajaa yhä useammin nettimyynnillä kuin perinteisessä pakkohuutokaupassa.
Valtakunnanvoudin Juhani Toukolan mukaan nettihuutokauppojen yleistymisen myötä pakkomyydyn omaisuuden hintataso on noussut.
- Nettihuutokauppa on hyvä tapa etsiä korkein huuto. Hinnat nousevat, kun netissä saavuttaa laajemman ostajakunnan. Siinä voittaa sekä velkoja että velallinen, sanoo Toukola.
Ulosmitattua omaisuutta on myyty nettihuutokaupalla jo vuosien ajan oikeus.fi/ulosotto-sivujen kautta. Esimerkiksi Lapissa on todettu, että nettihuutokaupoissa kiinteistöistä saa paremman hinnan.
- Lapin syrjäkylillä järjestetyissä perinteisissä pakkohuutokaupoissa ei ollut varmasti montaa huutajaa. Hinnat saattoivat jäädä mataliksi, Toukola toteaa.
Ulosottojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa taantuman aikana. Viime vuonna pakkomyytiin hieman yli 560 ulosmitattua asunto-osaketta, 1260 kiinteistöä ja 960 kappaletta muuta irtaimistoa. Kasvua realisoinneissa oli kymmenisen prosenttia edellisestä vuodesta.
Toukolan mukaan heikko taloustilanne on yksi merkittävä syy ulosottojen määrän kasvuun.
- Nyt varsinkin työttömyys on nousussa, ja mikä pahinta, pitkäaikaistyöttömyys. Se heijastuu ulosottoihin.
- Positiivista on se, että korot ovat nyt alhaalla. Jos korkotaso nousisi nopeasti, velalliset olisivat todella isoissa vaikeuksissa.
Toinen selitys ulosottojen määrän nousulle on Toukolan mukaan ulosottotoiminnan tehostuminen.
- Ulosotto on saatu parempaan kuntoon koulutuksella ja kehittämisellä. Esimerkiksi harmaan talouden estämiseen on kehitetty erityisperintä, sanoo Toukola.
Valtaosa, lähes 90%, ulosmitatusta omaisuudesta on yksityishenkilöiltä ja vain kymmenes yrityksiltä. Sen vuoksi suurin osa pakkohuutokauppaan joutuvasta omaisuudesta on ajoneuvoja: henkilöautoja, moottoripyöriä tai traktoreita. Lisäksi pakkomyynnissä on asuntoja ja kiinteistöjä.
Ajoneuvoja pakkomyydään paljon myös sen takia, että 1990-luvun jälkeen Suomessa yksityishenkilöiltä ei ole ulosmitattu arjen perustavaroita, kuten televisioita. Yrityksiltä puolestaan päätyy ulosottoon erilaisia koneita ja laitteita.
Vaikka nettihuutokauppa on yleistynyt ulosmitatun omaisuuden myyntikanavana, Toukola muistuttaa, että ulosottoviranomaisella on kaikki myyntitavat käytössä. Välillä käytetään kiinteistövälittäjää ja joskus velallinen saa luvan myydä itse omaisuuttaan.
- Kyllä ulosmitatusta omaisuudesta ihan käypä hinnan nykyään saa. Ei ole oikeastaan suurta eroa muihin vastaaviin markkinoilla oleviin tuotteisiin, Toukola toteaa.