Krimin ihmisoikeustilanne on huonontunut viime kuukausina. Lähes kaikki tuoreet ihmisoikeusrikkomukset ovat kohdistuneet niemimaan alkuperäiskansaan tataareihin.
Rikkomuksia on tehty Venäjän epämääräisen ja lavean ääriliikkeiden vastaisen lainsäädännön varjolla.
Enemmistö tataariyhteisöstä vastusti Venäjän tekemää miehitystä ja boikotoi maaliskuussa 2014 pidettyä niin kutsuttua kansanäänestystä. Krimin niemimaan vihamielisestä valtauksesta tulee kuluneeksi lauantaina kaksi vuotta.
Tilanteen tuntevan krimintataarien tv-kanava ATR:n varajohtajan Ajder Muzhdabaevin mukaan Krimillä katoaa jatkuvasti ihmisiä, mutta viranomaiset eivät ota tapauksia tutkittavaksi.
- Katoamis-, kidutus- ja ihmisoikeusloukkaustapaukset ovat Krimiä hallitsevien puolisotilaallisten joukkojen tekemiä, hän kertoo puhelimitse Kiovasta.
Tataarit pelkäävät sieppauksia ja erikoisjoukkojen matkaan joutumista. Muzhdabaevin mukaan pelottelun tavoitteena on pakottaa asioista eri tavalla ajattelevat lähtemään.
- Tataarien annetaan ymmärtää kaikissa yhteyksissä, että he ovat kakkosluokan kansalaisia.
Venäjä selittää tapahtumat terrorismin ja ääriliikkeiden vastaiseksi taisteluksi. Venäjä haluaa profiloitua terrorismin vastustajana, vaikka niin Krimillä kuin Syyriassakin todelliset tavoitteet ovat muualla.
Venäjä pyrkii leimaamaan Krimin tataarien keskusjärjestön Mejliksen terroristiorganisaatioksi ja kieltämään sen toiminnan. Venäjä rinnastaa Mejliksen Isisiin, al-Qaidaan ja talebaneihin.
- Krimillä ei ole tapahtunut terroritekoja eivätkä tataarit ole osallistuneet mihinkään laittomaan, Muzhdabaev painottaa.
Muzhdabaevin luotsaama ATR-kanava joutui viime vuonna maanpakoon. Toimitus oli pakko siirtää Krimiltä Kiovaan kun Krimin viranomaiset kielsivät kanavan toiminnan.
- Saamme materiaalit Krimillä asuvilta maanmiehiltä ja toimittajakollegoilta, Venäjällä syntynyt, isänsä puolelta tataaritaustainen Muzhdabaev avaa toimintalogiikkaa.
Krimin ihmisoikeustilanteesta raportointi on vaikeaa, sillä Venäjä on rajoittanut Etyjin, YK:n, Euroopan neuvoston, ihmisoikeusjärjestöjen ja riippumattomien toimittajien pääsyä Krimille.
Niemimaan talous kärsii Venäjän politiikasta. Sekä Krimin saamat ulkomaiset investoinnit että turistivirrat ovat tyssänneet kauppasaarron vuoksi.
Kiovalaisen Penta-tutkimuslaitoksen johtaja Volodymyr Fesenko kuvailee niemimaan taloustilannetta vaikeaksi ja jännitteiseksi. Asetelma on hänen mukaansa huonontunut viime vuodesta.
- Kehitys liittyy Venäjän vaikeaan taloustilanteeseen ja siihen, että Krim saa aiempaa vähemmän rahoitusta Venäjän valtion budjetista.
Toinen merkittävä syy on se, että Ukraina lopetti sähköenergian toimitukset Krimille.
- Se on kurittanut Krimin taloutta kovalla kädellä. Suorat menetykset lasketaan vähintäänkin sadoissa miljoonissa dollareissa, Fesenko arvioi puhelimitse.
Krim sai yli kaksi kolmannesta energiastaan Ukrainasta.
Näin Krim vallattiin
Krimin laiton haltuunotto alkoi 20. helmikuuta 2014.
Venäjä kaappasi Krimin hybridisodankäyntiä hyödyntämällä vajaassa kolmessa viikossa.
Kansainvälinen yhteisö tuomitsi miehityksen jälkeen pidetyn kansanäänestyksen laittomaksi.
Niemimaan asukkaat on pakotettu ottamaan Venäjän kansalaisuus.
Venäjän kansalaisuudesta kieltäytyneet ovat kokeneet vaikeuksia ja syrjintää.
Ukrainan kieli on poistettu Krimillä julkisesta käytöstä.
Kaikkien uskonnollisten yhteisöjen toimintaa ja yhdistymisvapautta on rajoitettu.
Alueen turvallisuustilanne on heikko. Liikenneyhteydet niemimaalle toimivat huonosti tai ovat poikki.
Tataarijohtajien pääsy Krimille on kielletty. Heillä on lupa saapua niemimaalle pidätyksen uhalla.
Venäjä ei ole pystynyt parantamaan Krimin energiahuoltoa riittävästi.
