Tanskasta tuli torstaina tuorein Euroopan maa, joka kielsi kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Kielto koskee muun muassa uskonnollisia niqab-huiveja ja koko vartalon peittäviä burkia. Kiellon piiriin kuuluvat myös kasvot peittävät huput ja naamiot sekä tekoparrat.
Kielto tulee voimaan elokuun alussa. Ensimmäisellä kerralla kasvojen peittämisestä selviää reilun 130 euron sakolla, mutta jos rike toistuu, sakko kasvaa.
Kasvot voi peittää julkisilla paikoilla jatkossa poikkeustapauksissa, jos se on "tarkoituksenmukaista". Esimerkiksi kylmällä ilmalla kaulahuivin voi nostaa kasvojen suojaksi tai naamiaisjuhliin voi kulkea naamari päässä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kritisoi päätöstä tuoreeltaan pitäen sitä naisten oikeuksien polkemisena.
– Vaikka kasvojen peittämisen kieltämistä voi joissakin yksittäistapauksissa pitää perusteltuna julkisen turvallisuuden vuoksi, ei täyskielto ole tarpeen. Se loukkaa sekä ilmaisun- että uskonnonvapautta, perusteli Amnestyn Euroopan johtaja Gauri van Gulik tiedotteessaan.
Lain kannattajien mukaan se edistää muslimien sopeutumista tanskalaiseen yhteiskuntaan.
Ranska kielsi ensimmäisenä
Kasvojen peittäminen julkisilla paikoilla on puhututtanut myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Itävallassa astui viime vuonna voimaan vastaava laki, jonka mukaan kasvojen pitää olla näkyvissä hiusrajasta leukaan asti.
Myös Itävallassa laki mahdollistaa kasvojen peittämisen poikkeustapauksissa. Lain rikkomisesta voi saada enintään 150 euron sakon. Laki koskee myös Itävallassa vierailevia turisteja.
Ranska ja Belgia kielsivät kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla vuonna 2011. Ranska oli ensimmäinen kiellon käyttöön ottanut maa.
Saksassa taas kiellettiin viime vuonna kasvojen peittäminen kulkuneuvoa ajaessa. Viranomaiset perustelivat lakia sillä, että kuljettaja täytyy tunnistaa esimerkiksi liikennekamerasta. Kasvojen peittämisestä voi saada 60 euron sakon.
