Ul­ko­maa­lais­taus­tai­sen mie­les­tä sai­raus- ja äi­tiys­lo­mat sekä mak­se­tut pitkät ke­sä­lo­mat ovat suo­ma­lai­sen työ­elä­män par­hai­ta puolia

Ulkomaalaistaustaiset johtajat pitävät Suomea turvallisena ja varmana maana harjoittaa liiketoimintaa, selviää tänään julkaistusta Made by Finland -selvityksestä.

Selvitystä varten haastateltiin noin tuhat Suomessa työskentelevää ulkomaalaistausta työntekijää.

Johtajat kehuivat suomalaisia työntekijöitä osaaviksi ja ammattitaitoisiksi. Mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ovat myös positiiviset ja uutta teknologiaa hyödynnetään taitavasti.

– Työntekijöillä on korkea työmoraali, selvityksessä haastatellut johtajat totesivat.

Asiantuntija Elise Ramstad Business Finlandista kertoo, että lähes kaikki haastatellut ovat korkeasti koulutettuja ja korkeassa asemassa olevia.

Siksi hän arvelee, että vastaukset ovat hieman positiivisesti värittyneitä.

– Seuraavaksi meidän täytyy tutkia tarkemmin, mitä työtekijäporras ajattelee työelämästä.

Hyvät kollegat ja työympäristö

Ulkomaalaistaustaiset arvostavat suomalaisessa työelämässä erityisesti kollegoja, työympäristöä, työn ja työajan joustavuutta, tasa-arvoa sekä onnistunutta työelämän ja muun elämän tasapainoa. Myös sosiaalietuudet ja lomat saivat kiitosta.

– Erityisesti vahvuutena nähtiin sairaus- ja äitiyslomat ja maksetut pitkät kesälomat, selvityksessä todetaan.

Vahvuutena pidetään myös työpaikkojen hyvää ilmapiiriä sekä tasa-arvoa miesten ja naisten välillä.

Haasteiksi sen sijaan koettiin erikulttuuristen työntekijöiden vahvuuksien hyödyntäminen, kommunikoinnin ja sosiaalisuuden puute sekä kieliosaaminen.

Vain 60 prosenttia vastaajista koki, että eri kulttuureista tulleiden työntekijöiden tasavertainen kohtelu toteutuu. Johdossa työskentelevistä niin ajattelee lähes 80 prosenttia, opiskelijoista 36 prosenttia, mutta työntekijöistä vain 21 prosenttia.

Kehittämisen varaa on myös kommunikoinnissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Selvityksen mukaan työnhaussa ongelmalliseksi koettiin kielitaitovaatimus, ikä, sisäiset rekrytoinnit ja eriarvoisuus syntyperäisiin suomalaisiin hakijoihin nähden.

Monella vastaajalla ylempi korkeakoulututkinto

Selvitykseen vastasi vuoden 2018 kesä-syyskuun aikana 1085 vastaajaa ympäri Suomen. Vastaajista 27 prosenttia oli opiskelijoita, 62 työntekijöitä ja 10 prosenttia johtajia.

Vastaajista 42 prosenttia tuli Euroopasta, 23 prosenttia Aasiasta, 13 Afrikasta ja Lähi-idästä, 11 prosenttia Venäjältä ja 9 Amerikasta. Lähes puolet vastaajista on asunut Suomessa vähintään viisi vuotta.

Vastauksia kertyi yli sadasta eri organisaatiosta, mukaan lukien pienyritykset, keskisuuret- ja suuryritykset, julkiset ja julkisomisteiset organisaatiot sekä koulutusorganisaatiot toiselta asteelta tutkimusyliopistoihin. Muodostuneessa näytteessä vastaajien koulutusaste on merkittävän korkea; kahdella kolmesta on ylempi korkeakoulututkinto.