EU:n aluepolitiikka on 25-vuotisen historiansa suurimman uudistuksen edessä. Vuodesta 2021 alkaen sitä tulevat ohjaamaan uudet säännöt, jotka voivat olla Lapin kannalta paitsi uhka, myös mahdollisuus.
Päälinja uudistuksessa on rahoituksen tuloksellisuuden parantaminen sekä säätelyn ja byrokratian karsiminen.
Tuloksellisuuden korostamisessa on uhka, että EU-miljardit ohjataan sinne, jossa saadaan aikaan parhaimmat vaikutukset. Se tarkoittaisi, että muutoinkin hyvin kehittyvät alueet pääsisivät entistä paremmin käsiksi aluepolitiikan rahoitukseen.
Nyt Suomessa Itä- ja Pohjois-Suomi saavat EU-aluepolitiikan kuluvan ohjelmakauden 2014-2020 1,3 miljardista 70 prosenttia ja muu Suomi 30 prosenttia. Jako-osuudet voisivat kääntyä päälaelleen.
EU:n aluepolitiikan perusydin on alueellisten kehityserojen tasaaminen. Siitä periaatteesta ei pidä uudistuksessa luopua.
Jälkimmäistä tavoitetta kukaan ei voi vastustaa. 600 sivua EU-aluepolitiikan asetustekstiä ja 4 000 sivua soveltamisohjeita on aivan liikaa. Se on viimein ymmärretty Brysselissäkin.
Kiinnostavaksi uudistus tulee sen vuoksi, että se osuu samaan ajankohtaan kun Suomessa toteutetaan maakuntahallinnon uudistus.
Suomessa tehty aluepolitiikka on hallinnoltaan erikoinen himmeli. Alueellisesti tehdään ohjelmat EU-ohjelmakaudelle. Sen jälkeen ne hyväksytään ministeriössä ja Brysselissä. Rahoitus tulee osittain Brysselistä, osittain Suomen valtion budjetista.
Valtio ei ole kuitenkaan syrjäyttänyt itseään päätöksenteosta. Se pyrkii ohjaamaan sitä, miten EU-rahoilla Suomessa tehdään aluepolitiikkaa. Ministeriöt ovat ulkoistaneet työt ja vastuut, mutta pitäneet portinvartijan roolin.
Euroopan alueiden komitean suomalainen presidentti Markku Markkula sanoo, että hänen mielestään aluepolitiikan päätöksenteon todellinen valta pitäisi siirtää alueille, kun niille muutoinkin siirtyy alueiden kehittämistyön vastuu. Brysselistä yleiset linjaukset ja maakunnat päättävät itse. (LK/PS 15.10.)
EU:n aluepolitiikka sinänsä on ollut tuloksellista. Riippumattoman arvion mukaan ohjelmakaudella 2007-2013 yksi aluepolitiikan euro on saanut aikaan 2,74 euron lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Rahoilla on vaikutettu miljoonan työpaikan syntymiseen. Se tarkoittaa, että EU:n alueella vuosina 2007-2013 syntyneestä kolmesta miljoonasta työpaikasta joka kolmas tuli EU:n aluepolitiikan rahojen ansiosta.