Rovaniemellä asuva Aili Mattus syntyi 76 vuotta sitten Inarin Junnaksessa Paadarjärven rannalla. Kotitalo oli tiettömän taipaleen takana, mutta ei silti syrjässä.
– Siihen aikaan kuljettiin vesireittejä pitkin, ja meidän talo Vaskojoen suulla oli tällaisen reitin varrella. Sen vuoksi meillä kävi paljon vieraita, Mattus kertoo.
Mattuksen molemmat vanhemmat olivat saamelaisia, ja perheen kesken puhuttiin inarinsaamea. Vieraiden kanssa puhuttiin myös suomea ja pohjoissaamea.
Kansakoulun Mattus kävi Riutulassa – siihen aikaan tietysti suomen kielellä. Myöhemmin Mattus työskenteli Riutulan asuntolassa, jossa moni lapsista puhui pohjoissaamea. Kieli tuli tutuksi myös Mattukselle.
Mattus tulee edelleen toimeen kaikilla kolmella kielellä.
– Myös pohjoissaame sujuu, vaikka sitä olen viime vuosina käyttänyt vähiten.
Helsingin kautta Utsjoelle
Kotikieli inarinsaame on pysynyt Mattuksen muistissa ihmeen hyvin, vaikka hän muutti jo nuorena pois kotiseudultaan. Ensimmäinen etappi oli Rovaniemi, jossa Mattus valmistui perushoitajaksi vuonna 1968. Työskenneltyään pari vuotta Muurolan keuhkoparantolassa Mattus muutti Helsinkiin, jossa hän asui 17 vuotta.
Helsingin jälkeen Mattus suuntasi Utsjoelle, jossa kului toiset 17 vuotta. Siellä pohjoissaamelle oli käyttöä, kun potilaina oli saamelaisia. Rovaniemelle Mattus muutti 11 vuotta sitten.
Inarista lähdettyään Mattus ei ole juuri käyttänyt inarinsaamea edes sukulaisten kesken. Ainoa poikkeus oli Heikki-veli, joka kuoli muutama vuosi sitten.
– Heikki alkoi joskus ihan tarkoituksella puhumaan inarinsaamea. Halusi varmaan testata, osaanko minä.
Inarinsaamea oikealla nuotilla
Viime vuosina Mattuksen kuten muidenkin inarinsaamea jo lapsuudessaan oppineiden kielitaito on osoittautunut arvokkaaksi.
– He ovat tärkeitä, koska heiltä kuulee oikean tavan puhua, sanoo Jarmo Rauhala, joka vetää Rovaniemellä parin viikon välein kokoontuvaa inarinsaamen keskusteluryhmää.
Rauhala itse on alkanut opiskella inarinsaamea vasta aikuisena sukujuuriensa innoittamana. Hänelle juttutuokiot Aili Mattuksen kanssa ovat olleet erityisen merkittäviä, sillä Mattus puhuu samaa Paadar–Solojärvi -alueen murretta kuin Rauhalan äidinäiti puhui.
– Käyn silloin tällöin lasteni kanssa Ailin luona kylässä. Haluan, että lapset kuulevat inarinsaamea oikealla nuotilla.
Samasta syystä Mattuksen luokse on hakeutunut myös Oulun yliopiston Gieallagas-insitituutin inarinsaamen opiskelijoita. Heidän opintoihinsa kuuluu tietty määrä keskusteluja äidinkielisen puhujan eli kielimestarin kanssa.
Mattus kertoo puhuvansa opiskelijoiden kanssa niitä näitä – ihan tavallisia arjen asioita. Joskus Mattus muistelee heille elämää Junnaksessa, jossa vanha lapsuudenkoti on yhä pystyssä. Se on 1800-luvulla rakennettu hirsitalo, jota esittävä maalaus Mattuksella on Rovaniemen kotinsa seinällä.
– Kyllä tässä omakin kielitaito on viime vuosina virkistynyt, kun kieltä on käyttänyt aiempaa enemmän, Mattus sanoo.
Puhumista ujostellaan suotta
Inarinsaamen keskusteluryhmän kokoontumisiin Mattus ja Rauhala toivovat lisää väkeä.
– Rovaniemellä on inarinsaamea enemmän tai vähemmän osaavia, mutta tuntuu, että he suotta ujostelevat kielen käyttämistä. Ryhmään tuleminen ei missään nimessä edellytä täydellistä kielen osaamista, Rauhala sanoo.
Mattus osallistuu ryhmän tapaamisiin vielä tänä keväänä, mutta kesällä hän muuttaa lähemmäksi synnyinseutujaan. Uusi asunto valmistuu Ivaloon.
– Myös Inari tai Sodankylä olisivat kiinnostaneet, mutta Ivalossa on lentokenttä. Sieltä on helppo lähteä matkalle, Mattus perustelee.
Elvytys on tuottanut tulosta
Inarinsaame on yksi kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä. Koltansaamen tapaan inarinsaame on ollut erittäin uhanalainen, mutta elvyttämistoimet ovat tuottaneet tulosta.
– Tilanne on kohentunut. Inarinsaamen puhujien määrä on kasvanut ja tällä hetkellä heitä on arviolta noin 450, sanoo yliopistonlehtori Marja-Liisa Olthuis Oulun yliopiston Giellagas-instituutista.
Inarinsaame poikkeaa muista saamen kielistä sikäli, että sitä on perinteisesti puhuttu vain Suomessa Inarijärven ympäristössä. Suomessakin yleisintä pohjoissaamea puhutaan myös Norjassa ja Ruotsissa.
Inarinsaamen kielen opetus alkoi peruskoulussa tuntiopetuksena jo 1970-luvulla. Nykyään inarinsaame on sekä opetuskieli että oppiaine. Myös ylioppilastutkinnossa inarinsaamen voi kirjoittaa joko äidinkielenä tai vieraan kielen kokeena. Oulun yliopistossa inarinsaamea voi opiskella pääaineena.
Lapset kielipesissä
Inarinsaamea on elvytetty myös niin sanotuissa kielipesissä, joissa alle kouluikäiset lapset voivat oppia kieltä inarinsaamea äidinkielenään puhuvilta aikuisilta. Myös aikuisia yritetään aktivoida opiskelemaan ja käyttämään inarinsaamea.
– Vanhin sukupolvi on puhunut inarinsaamea kotikielenään ja nuorin sukupolvi on päässyt kielen pariin kielipesissä. Nyt on tärkeää saada myös keskimmäinen sukupolvi puhumaan inarinsaamea, koska juuri tämä sukupolvi vaikuttaa eniten siihen, miten kieli leviää ja siirtyy eteenpäin, Olthuis sanoo.
Olthuisin mukaan inarinsaamen puhuminen onkin ilahduttavasti laajentunut eri yhteyksiin. Aikuiset, jotka ovat opiskelleet inarinsaamea, ovat alkaneet puhua kieltä myös kotonaan ja harrastuksissaan.